Perhekerhoja ei saa lopettaa
Olen surullinen ja järkyttynyt kuultuani, että Tikkurilan seurakunta aikoo lopettaa perhekerhot nykyisessä muodossaan. Olen käynyt säännöllisesti Ylästön perhekerhossa jo useamman vuoden ajan. Torstai, perhekerhopäivä, on sekä minun että kaksi- ja neljävuotiaiden lasteni lempipäivä.
Suunnitelmissa on muuttaa nykymuotoiset perhekerhot perhekahviloiksi, joihin perheet voivat tulla oleskelemaan ja tapaamaan muita perheitä. Tällaista toimintaa järjestää jo Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Myös Vantaan kaupunki tarjoaa avoimen päiväkodin palveluja. En näe mitään järkeä siinä, että seurakunnan toiminta muutetaan tähän samaan muottiin.
Perhekerho on ainutlaatuinen, merkityksellinen ja tärkeä paikka. Siellä on syntynyt vuosi vuoden jälkeen avoin, lämmin yhteys. On iloittu yhdessä ilot ja itketty surut, pohdittu arjen ongelmia, lastenkasvatusta ja parisuhdetta. Se on vertaistukea ja Vantaan seurakuntien strategiankin peräänkuuluttamaa yhteisöllisyyttä parhaimmillaan! Keskusteluissa päästään syvälle ja ihmisiin tutustutaan todella, ystävyyksiä syntyy. Kokemukseni mukaan vastaavaa ei helposti tapahdu perhekahvilatoiminnan puolella.
Kotiäidille perhekerho on keidashetki arjen keskellä. Lapset ovat hyvässä hoidossa, ja itse saa istahtaa kahvikupposen äärelle toisten äitien kanssa hartaushetken ja keskustelun merkeissä. Perhekerhon vapaaehtoinen vetäjä Ulla-Maija Aro on aivan loistava!
Lapsille perhekerho merkitsee turvallisia lastenohjaajia, kavereita, äidistä erossa olon harjoittelua, kristillistä sanomaa, askartelua, yhdessäoloa. Heille on tärkeää mennä omaan kerhoonsa omien reppujensa ja eväidensä kanssa. Niitä riemukkaita ilmeitä, joita näemme, kun lapset perhekerhon päätteeksi ryntäävät lasten puolelta aikuisten luo, ei perhekahvilassa näe.
En voi kuin ihmetellä, ja surra, tällaista päätöstä. Sitä tehdessä ei mitä ilmeisimmin ole kuultu perhekerhon vetäjiä eikä asiakkaita lainkaan. Missä on seurakunnan arvoihinkin merkitty palveluhaluisuus?
Toivon ja rukoilen, että päätös perutaan ja saan nauttia tulevinakin kotiäitivuosina tästä Tikkurilan seurakunnan minulle tärkeimmästä toimintamuodosta.
Lotta Lähteenmäki
opettaja, kotiäiti
Ylästö
Jaa tämä artikkeli: