Perusasiat kuntoon, päättäjät!
Terveyskeskuslääkäri vaatii lisää lääkäreitä Vantaalle. Luokanopettaja on huolissaan erityisopetuksesta. Sosiaalityöntekijä haluaisi tavata asiakkaitaan useammin. Lähihoitajien pääluottamusmies vaatii, että Vantaa lopettaisi hoitajien pompottelun.
”Väestön vanheneminen vaatii lisää resursseja”
Mia Venhola, terveyskeskuslääkäri
”Olen sillä tavalla poikkeuksellinen tapaus, että olen koko urani ajan tehnyt terveyskeskuslääkärin työtä. Myyrmäen terveysasemalla olen ollut vuodesta 1989. Pidän siitä, että työ on vaihtelevaa ja että voin hoitaa eri-ikäisiä.
Terveyskeskuslääkärin näkökulmasta vantaalaisten elämä näyttää surkealta. Lääkärinvirkoja ei lisätä, vaikka erikoissairaanhoito sysää meille yhä enemmän asioita ja väki vanhenee.
Väestön vanheneminen vaatii enemmän resursseja, sillä vanhuksilla on enemmän sairauksia kuin nuoremmilla. Puolitoista vuotta sitten Myyrmäessä purettiin niin sanottu parityömalli, jossa lääkäri ja hoitaja työskentelivät yhdessä, vaikka se toimi hyvin. Välillä tuntuu, että olen ATK-tallentaja. Tilastointiin ja sen sellaiseen menee yhä enemmän aikaa ja potilaita ehtii nähdä yhä vähemmän.
Odotusajat muille kuin listapotilaille ovat hirveät. Listapotilaat ovat siis ihmisiä, joilla on nimetty omalääkäri. Itse olen noin 400 potilaan omalääkäri. Hoitajat terveysasemilla ovat kovilla. Tavoitteena on, että kun ihminen soittaa terveysasemalle, puheluun vastattaisiin muutamassa minuutissa, mutta sehän on ihan absurdi tavoite. Se kuinka nopeasti lääkäriin pääsee, riippuu paljon tilanteesta. Pahimmillaan ihminen saa lääkäriajan kolmen kuukauden päähän ja unohtaa sitten tulla. Ennaltaehkäisevään työhön ei oikein enää ole mahdollisuuksia ja esimerkiksi kakkostyypin diabetes havaitaan sitten liian myöhään. Työterveyshuolto pelastaa monet.
Länsi-Vantaalla lääkäreitten virat on saatu vielä täytettyä, mikä saattaa johtua siitä, että täällä on myös alan opetusta. Hakunilassa terveysasema on ulkoistettu. En sano, että ulkoistaminen olisi sinänsä hyvä tai paha, mutta se ei ole hyvä, jos ihminen tapaa joka kerta vastaanotolle tullessaan eri lääkärin. Päivystys on sitten asia erikseen.
On kaupungilta vastuutonta, ettei tarjota peruspalveluita kunnolla. Kannattaa miettiä, ketä äänestää. Sanoisin, että nyt erityisesti vanhukset äänestämään!”
”Suunnitellut säästöt osuvat heikoimpiin”
Kimmo Mäkinen, luokanopettaja
”Olen ollut Simonkallion koulussa töissä noin 20 vuotta. Välillä olin muutaman vuoden Helsingissä erityisopettajana ja opetin täälläkin muutaman vuoden erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Nyt opetan neljättä luokkaa. Koko koulussa on 600 oppilasta, omalla luokallani 23.
Nyt Vantaa on ajamassa alas alueellisia erityiskouluja ja erityisluokkia ja siirtämässä oppilaita muihin kouluihin. Näitä erityiskouluja olisi todella tarvittu, eikä niitä ollut mitenkään liikaa. On myös esitetty, että kouluavustajien määrää karsittaisiin. Meillä on siis kohta resurssipula ja tilapulakin.
Vantaa ei ole satsannut perusopetukseen kuten naapurikunnat, Helsinki ja Espoo. Erot kaupunkien välillä kasvavat ja hiukan pelottaa, mitä vanhemmat ajattelevat, jos opetuksen tuntimääriäkin vähennetään. Emme kai me voi kovin paljon tasoitusta antaa?
Monen oppilaan elämä näyttää mielestäni oikein hyvältä. On paljon lapsia, joita ongelmat eivät kosketa, joilla on hyviä harrastuksia ja jotka touhuavat täällä iloisina ja koulu sujuu. Sitten on niitä, joilla ei mene niin hyvin. Suunnitellut säästöt osuvat juuri heihin, jotka muutenkin ovat heikommassa asemassa. Se on valtavan epäoikeudenmukaista.
Kun maailma näyttää epävarmalta, on yt-neuvotteluita ja talousongelmia, perusopetuksen pitäisi olla myös korjaava elementti. Peruskoulun ylipäätään piti olla tasa-arvoistava tekijä, mutta se on jo kääntynyt toiseen suuntaan.
Päättäjille haluaisin välittää sellaiset terveiset, että kuinka moni on äitinä tai isänä valmis ottamaan omilta lapsiltaan pois, jos on taloudellisesti tiukkaa? Veikkaan, että aika harva, kyllä ensin säästetään jostakin muusta. Poliittisissa päätöksissä näin ei kuitenkaan aina käy. ”
”Asiakkaita pystyy auttamaan pienilläkin teoilla”
Veera Lemmetyinen, sosiaalityöntekijä
”Olen työskennellyt Vantaan kaupungilla noin kaksi vuotta, ensin aikuissosiaalityössä ja sitten lastensuojelussa Myyrmäessä. Asiakkaitamme ovat länsivantaalaiset lapset, nuoret ja perheet.
Saamme noin 200 lastensuojeluilmoitusta kuukaudessa. Eerikan tapaus lisäsi hetkellisesti nimettömiä ilmoituksia. Noin puolet ilmoituksista koskee sellaisia perheitä, jotka ovat jo olleet asiakkaitamme. Uusista ilmoituksista noin puolet johtaa toimiin. Lastensuojeluilmoituksen tekijöinä ovat naapurit, sukulaiset, koulut, neuvolat, päivähoito, poliisi… Useimmiten ilmoituksissa on jotakin perää, eivät ne täysin aiheettomia ole.
Lastensuojeluilmoitusten taustalla on esimerkiksi vanhempien jaksamattomuutta, ongelmia kasvatuksessa, päihteiden käyttöä tai väkivaltaa. Joskus lapsi oireilee koulussa. Lastensuojeluilmoituksia tulee myös silloin, jos nuorelta on löytynyt alkoholia tai hän on jäänyt kiinni näpistyksestä. Kiireellisiä sijoituksia tehdään joitakin kuukaudessa, huostaanotot ovat kiireellisiä sijoituksia harvinaisempia. Huostaanotto on aina viimeinen vaihtoehto, siihen on pitkä tie.
Asiakkaista suurin osa on niin sanottuja ihan tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä. Perheet ovat erilaisia, mutta ongelmat hyvin samanlaisia. Suurin osa suhtautuu asiallisesti sosiaalityöntekijän yhteydenottoon. Aina ongelmat eivät ole niin monimutkaisiakaan. Asiakkaita pystyy auttamaan jo ihan pienilläkin teoilla, antamalla uutta ajateltavaa ja keinoja puuttua ongelmiin.
Resurssit tehdä lastensuojelutyötä vaihtelevat. Nytkään kaikki vakanssit eivät ole täynnä vaan meiltä Myyrmäestä puuttuu ainakin kolme työntekijää. Samaan aikaan lastensuojelun asiakasmäärät kasvavat. Kalenterimme ovat täynnä ja toivoisin, että asiakkaita ehtisi nähdä useammin ja pidempään. Onneksi asiakkaat ovat pääosin mukavia ja minulla on hyvä työyhteisö ja hyvät työkaverit, se saa jaksamaan.
Sosiaalityöntekijöistä ylipäätään on pulaa. Tilannetta pahentaa se, että Helsinki ja Espoo maksavat samasta työstä paremmin. Erot eivät ole suuria, mutta sillä on merkitystä, kun palkka on muutenkin huono. Vantaan pitäisi nostaa sosiaalityöntekijöitten palkkoja.
Toivon, että päättäjät pitäisivät peruspalvelut kunnossa, sillä kun niistä säästetään, se näkyy välittömästi sosiaalityössä. Kun esimerkiksi kouluilla, perheneuvolalla ja lapsiperheiden kotiavulla olisi hyvät resurssit, huoliin voitaisiin puuttua silloin kun ne ovat vielä pieniä. Myös lasten ja nuorten psykiatriset palvelut pitäisi saada kuntoon.”
”Henkilöstö kokee olevansa kauppatavaraa”
Mitri Siltalahti, lähihoitaja, pääluottamusmies
”Aloitin työt Myyrinkodissa 1997. Olin ensin hoitajana ja viimeiset viisi vuotta olen ollut Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin pääluottamusmiehenä.
Hoitajamitoitus Myyrinkodissa on näiden vuosien aikana noussut, mutta esimerkiksi kehittämistyötä, koulutusta ja hoitosuunnitelmien tekoa on nykyään enemmän, joten hoitajilla on aikaa asukastyöhön yhtä vähän kuin ennenkin.
Vanhukset tulevat vanhainkotiin yhä huonokuntoisempina. Omaisten vaatimukset ovat kasvaneet, mikä on toisaalta hyväkin silloin kun vaatimukset ovat asiallisia. Palaute palvelusta tulee yleensä rivityöntekijöille. Vantaalaisten laitoshoidossa olevan vanhuksen elämä näyttää ainakin virikkeelliseltä, toimintaa on paljon. Hoito on mainettaan parempaa. Vanhainkotipaikan saa nopeasti, mutta tehostettuun asumispalveluun on jonoa. Tehostetussa asumispalvelussa vanhus maksaa esimerkiksi lääkkeet itse.
Hoitajia Myyrinkodissa on noin 67. Työ vanhustenhoidossa on raskasta. Ihan fyysisestikin: työssä käytetään nykyään monenlaisia apuvälineitä, mutta esimerkiksi nostamista on silti. Myös työssä kohdattavat asiat ovat vaikeita. Sijaispula on krooninen, mikä lisää työn kuormittavuutta. Vanhemmat työntekijät ovat uskollisia yhdelle työnantajalle, nuorissa on enemmän vaihtuvuutta. Työkaverit ja työyhteisö saavat jaksamaan.
Kuntia on pidetty turvallisina työnantajina, mutta talous- ja velkaohjelman myötä Vantaa on ryhtynyt siirtelemään henkilökuntaa kaupungin sisällä. Olen mukana yt-neuvotteluissa 2–3 kertaa viikossa. Henkilöstö kokee olevansa kauppatavaraa ja se vaikuttaa työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen. Yksityistäminen näyttää olevan suunta, äkkinäinen korjauskeino rahapulaan.
Viime kesänä, osana kaupungin taloussuunnitelmaa, esitettiin, että Vantaa ulkoistaisi palvelutalot. Kesällä ennen lomia jysäytetty pommi aiheutti paljon surua. Nyt on esillä myös toinen vaihtoehto, jossa yksityistettäisiin aluksi vain yksi palvelutalo.
Päättäjiltä toivoisin, että tällainen soutaminen ja huopaaminen loppuisi. Se synnytti murhetta ja hoitajat miettivät, ovatko tehneet työnsä huonosti ja tulevatko he kaupungille liian kalliiksi. Ajoitus on toinen juttu. Ei tällaisia asioita saisi panna vireille ainakaan juuri ennen lomia. ”
Kuntavaalien ennakkoäänestys on 17.–23.10. ja varsinainen vaalipäivä 28.10.
Jaa tämä artikkeli: