Pieni ihminen
Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. Joh. 12:23–24
Kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa tähtitieteen professori Esko Valtaoja kuvaa sitä, kuinka ihmisenä voisi olla sinut oman pienuutensa ja ympäröivän maailmankaikkeuden suuruuden kanssa. Hän kuvaa ihmisen valtavalle hiekkarannalle yksinään. Koko maailmankaikkeuden mittakaavaan istutettuina me ihmiset ja planeettamme olemme yksi vaivainen hiekanmuru kymmenien kilometrien mittaisella rannalla.
Avaruuden mittasuhteiden hahmottaminen ja Jumalan läheisyyden tunteminen ovat kokemuksina lähellä toisiaan. Molempia on hyvin vaikea kuvata sanojen avulla. Kun puhumme jumalakokemuksistamme, joudumme aina alistumaan siihen, että sanamme eivät pysty kuin kuvailemaan kokemustamme. Puheemme on puhetta itsestämme ja omasta elämäntilanteestamme, ei Jumalasta itsestään. Ihmiseksi tulleen Jumalan onkin moni sanoillaan sitonut omien tarkoitustensa palvelijaksi. Tähän inhimillisyyteen Jumala on itse alistunut ollakseen osa elämäämme.
Kun mietimme paikkaamme Jumalan edessä, lopulta vain hän itse voi vapauttaa meidät sanojen kahleista, ihmisten tuomitsevista ajatuksista ja omien tarkoitusperien tavoittelusta. Täydellinen anteeksianto ja pelon vallan murtuminen ovat asioita, joista vain Jumala voi vakuuttaa meidät. Saamme toki yrittää parhaamme tämän viestin välittämisessä.
Ensi sunnuntai on palmusunnuntai. Sen aihe on Kunnian kuninkaan alennustie. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 22:2–6 tai Ps. 118:26–29, Jes. 50:4–10 tai Sak. 9:9–10, Fil. 2:5–11 ja Joh. 12:12–24.
Jaa tämä artikkeli: