Ekoruokaa. Vaihtuisiko hodari kotimaiseen eväkkääseen? Ekopaasto muistuttaa, että ruoka muodostaa viidenneksen kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Kuva: Pauli Salmi

Pieniä uhrauksia lautasella

Changemaker-verkosto haastaa nuoret pohtimaan ruokavalintojaan. Ekopaasto jatkuu pääsiäiseen saakka.

• 10.02.2016 14:04
• Taneli Kylätasku

"Peltopinta-alan käyttäminen eläinten ruokintaan on periaatteessa samalla tavalla maa-alan tuhlausta kuin sen käyttäminen biopolttoaineiden valmistukseen. Ihmisille syötäväksi kelpaavalla ravinnolla tai sen kasvatukseen käytettävissä olevalla maa-alalla ruokitaan jotakin muuta."

Näin kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkoston puheenjohtaja Ronja Karkinen, 22, ensimmäisessä kirkon Ekopaastoon liittyvässä blogissaan.

Tuhkakeskiviikkona 10.2. käynnistyneen, pääsiäiseen asti jatkuvan Ekopaaston teemana on tänä vuonna ruoka. Kampanja haastaa suomalaisia kokeilemaan ekologisempia ostopäätöksiä ja syömistottumuksia.

Changemaker-nuorisoverkosto ja Martat osallistuvat kampanjan toteuttamiseen tahoillaan sosiaalisessa mediassa.

Ei liian ehdottomasti

Changemaker-verkosto korostaa erityisesti Ekopaaston globaalia näkökulmaa.

"Tarkoituksena on herättää ihmiset miettimään omien valintojensa kauaskantoisia vaikutuksia. Mutta toisin kuin esimerkiksi vegaanihaasteessa, Ekopaastossa ei sanota tarkasti, miten itse kunkin kuuluu paastota", Karkinen sanoo.

Karkisen omalla lautasella Ekopaasto ei aiheuta suuria muutoksia. Hän on muuttanut ruokavaliotaan kasvispainotteiseen suuntaan siitä lähtien, kun muutti lapsuudenkodista omilleen kaksi vuotta sitten.

Lihasta luopuminen ei loppujen lopuksi tuottanut vaikeuksia. Kun Karkinen alkoi kiinnittää huomiota asiaan, pian jäljellä olivat enää hampurilaisravintolan kananugetit. Niistä luopuminen ei ollut suuri uhraus.

"Maailma on niin täynnä herkullisia kasvisreseptejä, että kaikkea ei ehdi millään kokeilla. Mutta maitotuotteista ja munasta luopuminen on vielä meneillään oleva prosessi, joka vaatii uhrauksia."

Karkinen tarkentaa, että erityisesti juuston jättäminen pois tuntuu kivulloiselta.

"En tiedä, haluaisinko olla täysvegaani. Joskus ostan luomujuustoa ja ulkona syödessäni en katso, onko annoksissa käytetty juustoa tai munaa. Jaksan ekologista elämäntapaa pidempään, kun en ole liian ehdoton."

Ekopaasto saa jatkoa huhtikuussa, kun Changemaker-verkosto aloittaa maailman liikakalastukseen keskittyvän kampanjansa. Karkinen lupaa, että kampanjalla on ekologisen kuluttamisen lisäksi myös poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävä kärki.

Mitä söin kuluneella viikolla?

Olisimme terveempiä, jos söisimme vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia. Kasvava tietoisuus lihan haitoista ei kuitenkaan ole vähentänyt eläintuotteiden kulutusta.

Ongelmaan tarttuu maaliskuussa ilmestyvä kirja Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria (Gaudeamus). Kirjan koonnut Hanna Mattila työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä ruoka-, ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntijana.

Mattila neuvoo aloittelevaa ekopaastoajaa miettimään omaa ruokavaliotaan noin viikon aikavälillä. Kuinka monella aterialla oli lihaa, ja millainen oli lihan määrä yksittäisellä aterialla? Sitten lihaa voi korvata pikku hiljaa jollakin muulla.

"Esimerkiksi makaronilaatikon jauhelihasta puolet voi korvata härkäpavuilla tai soijarouheella. Mutta muutosta ei kannata tehdä hampaat irvessä, vaan mieluummin iloisesti kokeillen: löytyisikö lautaselle uusia makuja ja värikkyyttä", Mattila neuvoo.

Kasvisruoan tuotantopuolella tapahtuu Mattilan mukaan paljon. Soijan ja tofun rinnalle nousseesta kotimaisesta härkäpavusta on kehitetty helppokäyttöisiä jalosteita, joita ei tarvitse liottaa tuntikausia.

Vielä tuoreempi uutuus on kaurasta, herneestä ja härkäpavusta tehty nyhtökaura, joka muistuttaa nyhtöpossua. Suomalaisen Gold & Green Foods Oy:n kehittämä ruoka tulee kauppoihin ensi syksynä.

"Ihminen ottaa lautaselleen sen, mikä vaikuttaa herkullisimmalta. Siksi julkisten ruokapalveluiden kuten työpaikkaruokailujen, koulujen ja päiväkotien henkilökunnalla on suuri vastuu", Mattila toteaa.