null Pihabongaus houkuttelee kymmeniä tuhansia kiikaroimaan

Talvisessa bongaustapahtumassa voi opetella samalla tunnistamaan uusia lintulajeja. Kuva: Tero Nordström / BirdLife

Talvisessa bongaustapahtumassa voi opetella samalla tunnistamaan uusia lintulajeja. Kuva: Tero Nordström / BirdLife

Pihabongaus houkuttelee kymmeniä tuhansia kiikaroimaan

Ensi viikonlopun Pihabongaus-tapahtumassa lasketaan lintujen määriä tunnin ajan.

Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife järjestää ensi viikonloppuna 30.–31.1. Pihabongauksen. Tapahtumassa ideana on tarkkailla tunnin ajan lintuja esimerkiksi omalla kotipihalla.

Bongaukseen voi osallistua joko lauantaina tai sunnuntaina. Tunnin aikana kirjataan, mitä lintulajeja alueella näkyi ja montako lajin edustajaa oli enimmillään näkyvissä yhtä aikaa.

Aiempina vuosina tapahtuma on kerännyt kymmeniä tuhansia innokkaita bongareita. Viime vuonna tapahtumaan osallistui noin 23 000 henkilöä. Osallistujamäärä on ollut tasaisessa nousussa vuodesta toiseen.

Viime vuonna havaittiin 109 lintulajia, joka oli uusi ennätys. Lajeihin mahtui monta harvinaisuutta mustakurkkurautiaisesta jalohaikaraan ja valkopäätiaiseen. Useimmilla pihoilla ei kuitenkaan nähdä harvinaisuuksia. Aloittelevalla bongarilla seuraavat lintulajit voivat mennä helposti sekaisin.

Mustarastas ja kottarainen

Mustarastas. Kuva: Wikimedia Commons

Huiluääninen mustarastas oli viime vuonna neljänneksi yleisin laji Pihabongauksessa. Se nähtiin yli puolessa tarkkailupaikoista.

Mustarastas on pyylevä ja sen pyrstö on pitkä. Väriltään se on täysin musta tai ruskeansävyinen. Sen nokka on keltainen tai musta.

Kottarainen on mustarastasta selkeästi harvinaisempi talvella, sillä valtaosa muuttaa syksyllä Pohjanmeren maihin. Viime vuonna kottaraisia nähtiin 41 bongauspaikalla.

Kottarainen on mustarastaan tavoin musta, mutta sen höyhenpeite kimaltelee purppuran ja vihreän metallin sävyissä. Kottaraisen nokka on keltainen.

Kottaraisen pyrstö on lyhyempi kuin mustarastaalla ja se liikkuessaan maassa se askeltaa. Mustarastas sen sijaan hyppii.

Kottarainen. Kuva: Wikimedia Commons

Varpunen ja pikkuvarpunen

Varpunen. Kuva: Reijo Lähteenmäki / BirdLife

Varpunen on ollut pitkään yleisempi kuin pikkuvarpunen. Viime vuosina pikkuvarpunen on yleistynyt, kun taas varpunen tullut harvinaisemmaksi.

Varpunen ja pikkuvarpunen eroavat kokonsa puolesta. Nimensä mukaisesti pikkuvarpunen on aavistuksen sukulaistaan pienempi. Varpunen on puolestaan pikkuvarpusta tukevampi.

Pikkuvarpunen eroaa myös päälaen värin perusteella. Varpusella päälaki on harmaa, kun taas pikkuvarpusella se on ruskea.

Pikkuvarpusen helpoin tuntomerkki on kuitenkin valkealla poskella oleva pyöreähkö musta täplä.

Pikkuvarpunen. Kuva: Jorma Tenovuo / BirdLife

Hömötiainen ja kuusitiainen

Hömötiainen. Kuva: Tero Pelkonen / BirdLife

Hömötiainen ja kuusitiainen ovat molemmat pieniä ja vaatimattomia lintuja. Kuusitiainen on kaksikosta pienempi. Tosin ero hömötiaiseen ei ole kuin muutamia senttejä.

Hömötiaisella on vaaleanharmaa selkä ja likaisenvalkea vatsa. Sen pää ja kurkkulappu ovat mustia.

Kuusitiaisen erottaa helpoiten hömötiaisesta sen niskassa olevasta isosta valkeasta alueesta. Sen selkä on tummanharmaa ja vatsa likaisen valkoinen.

Kuusitiaisen siivellä on kaksi valkeaa poikkiviivaa toisin kuin hömötiaisella.

Hömötiainen on tästä kaksikosta yleisempi. Viime vuonna se bongattiin 35 prosentissa tarkkailupaikoista. Kuusitiainen nähtiin vain neljänneksellä paikoista.

Kuusitiainen. Kuva: Wikimedia Commons

Lintujen laskemisessa tieteellinen merkitys

Pihabongauksen yhteydessä on helppo opetella uusia lintulajeja, mutta tapahtumalla on vielä sitäkin syvällisempi merkitys. Tapahtumalla kerätään tietoa tutkijoiden avuksi.

Tapahtuma järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Joka kerta tapahtuma on järjestetty samalla tavalla, joten eri vuosien aineisto on vertailukelpoista.

Tiedoilla pystytään tutkimaan lintulajien kannan ja levinneisyyden muutoksia.

Esimerkiksi Pihabongauksen aineistosta näkyy urpiaisen hurjat vaihtelut: toisina vuosina se on bongauksen runsain laji ja toisina taas lähes kateissa. Sen runsauteen vaikuttaa esimerkiksi koivun siemensato.

Tapahtuman tuottaman tiedon arvo nousee vuosi vuodelta, sillä pitkät aikasarjat ovat tärkeitä muutosten seurannassa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: