Pimeään aikaan ei tarvitse olla pirteä, Timo Partonen!

Pimeään aikaan ei tarvitse olla pirteä, Timo Partonen!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa valtaosan mielialaan.

Kaamosmasennusta ei ole olemassakaan.

– Kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti väestöstä niin Suomessa kuin esimerkiksi Argentiinassakin. Mitä kauemmas päiväntasaajalta mennään, sitä useampi saa kaamosoireita. Suomessa jopa 90 prosenttia aikuisista huomaa vuodenaikojen vaihtelun vaikuttavan mielialaan ja käytökseen. Noin 40 prosentilla on varsinaisia kaamosoireita. Ne alkavat yleensä ilmetä murrosiässä.

Masennuksessa ja kaamosmasennuksessa on samat oireet.

– Oireet ovat osittain samoja, kuten alakuloisuus, ahdistuneisuus sekä mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen häviäminen. Kaamosmasennukseen kuuluu lisäksi kaamosoireita, joita ovat ruokahalun kasvu ja lisääntynyt unentarve. Tosin nämäkin voivat joskus liittyä masennukseen.

– Vaikka kaamosoireista kärsivä nukkuu tavallista pidempään, uni ei virkistä. Kaamosmasentuneilla sisäisen kellon toimintaan osallistuvat valkuaisaineet ovat todennäköisesti poikkeavia ja muuttavat solujen toimintaa.

Mässäily ja sohvalla lojuminen on pimeän vuoden ajan syytä.

– Kaamosoireisiin kuuluu iltapäivällä ja illalla esiintyvä nälkä, johon syödään jotain makeaa tai hiilihydraattipitoista. Kaamosoireet esiintyvät vuosittain, usein lokakuulta helmikuulle mutta jopa syyskuulta huhtikuulle.

Parasta on, jos voi noudattaa omaa sisäistä kelloaan.

– Kyllä, jos se on mahdollista. Monilla koulunkäynti tai työ määrittelee, milloin pitää olla hereillä. Talvea kohti sisäinen kello alkaa yleensä jätättää, jolloin nukkumaanmeno viivästyy ja yöuni jää liian lyhyeksi tai venähtää liian pitkäksi. Kun sisäinen kello jätättää ja ihminen nukkuu yöt huonosti, ruokahalua säätelevien hormonien eritys muuttuu siten, että nälän tunne voimistuu ja hiilihydraattinälkä kasvaa.

Kirkasvalolampuista ei ole oikeasti hyötyä.

– Silmän kautta tuleva kirkasvalo auttaa tehokkaasti kaamos­oireisiin, hoitaa kaamosmasennusta ja sen avulla voi säätää sisäistä kelloa. Kirkasvalolampun äärellä tulisi olla viitenä aamuna viikossa heräämisen jälkeen. Toisten tarvitsee olla kirkasvalon äärellä tunti, toisille riittää vartti.

Kannattaa lähteä ylös, ulos ja lenkille.

– Sykettä nostavan liikunnan harrastaminen 2–3 kertaa viikossa 45–60 minuuttia kerrallaan auttaa kaamosoireisiin. Kaamosmasennuksen hoitoon liikunta ei riitä. Jos huomaa masennusoireita, tulisi ottaa yhteyttä lääkäriin.

Pimeään aikaan ei tarvitse olla pirteä.

– Ei tarvitse, mutta jos kaa­mos­oireita ilmenee, niitä voidaan lievittää.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi