Pitääkö raiskaajaa rangaista kovemmin?
Keskustelu seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksista käy kiivaana. Poliitikot ja uskonoppineet ovat asiasta montaa mieltä.
Eduskunta on kesätauolla ja Tom Packalén shortseissa ja sandaaleissa, mutta käsiteltävä asia ei ole kevyt.
– Rikoksista annettavat rangaistukset eivät enää vastaa ihmisten oikeudentajua, Packalén toteaa.
Packalén on perussuomalaisten kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Packalénin mielestä oikeusistuinten antamat tuomiot seksuaali- ja väkivaltarikoksista ovat liian kevyitä.
Hän ei ole ajatuksineen yksin. Maaliskuussa joukko somalimiehiä raiskasi käsin naisen Tapanilan asemalla. Kaksi tekijöistä sai vuoden ehdollisen tuomion, kolmas neljän kuukauden. Tapaus nosti pintaan pitkään kieppuneen keskustelun liian lepsuista tuomioista.
Yksi kriitikoista on yrittäjä ja bloggaaja Sari Helin, joka ihmetteli Ylen blogissaan (24.6.), miksi Suomessa on luvallista raiskata. Helinin mielestä ehdollinen rangaistus ei ole oikea rangaistus. Hän kummastelee, miksei teko ollut käräjäoikeuden mielestä ”törkeä” ja miksi asian saama julkisuus oli rangaistuksia lieventävä tekijä.
Samoja asioita pohtii Tom Packalén.
– Ajattele, että joku raiskataan ja rikollinen saa ehdollisen vankeustuomion. Kuukauden kuluttua raiskattu tapaa raiskaajan kaupan kassajonossa naureskelemassa. Miltä se tuntuu uhrista?
Kosto vai oikeus? Rankaisemisen perusteet puhuttavat.
Vaikea oikea rangaistus
Yle julkaisi huhtikuussa nettitestin, jossa lukijat pääsivät antamaan tuomioita oikeista rikoksista. Vastauksia tuli nopeasti 60 000. Lukijoiden antamat tuomiot seksuaali- ja väkivaltarikoksista olivat selvästi tuomioistuinten antamia kovempia.
Jotkut kuitenkin epäilevät rangaistusten koventamisen mielekkyyttä. Yksi heistä on vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Emma Kari.
– Pidemmät tuomiot eivät saa aikaan muuta kuin syrjäytymistä. Kriminaalipolitiikan pitää pyrkiä ehkäisemään rikoksia, emmekä me ehkäise yhtään rikosta pidentämällä vankilatuomioita.
Tuomioita ei voi antaa omaisten surun perusteella.
– Vihreiden kansanedustaja Emma Kari
Kari toteaa ymmärtävänsä seksuaalirikosten uhreja hyvin. Hän on itse pienen tytön äiti.
– Mikään tuomio ei veisi pois sitä raivoa, surua ja pelkoa, jonka lapsen raiskaaminen aiheuttaisi. Tuomioita ei kuitenkaan voi antaa omaisten surun perusteella.
Onko ehdollinen vankeus riittävä tuomio raiskauksesta?
– Se on todella, todella vaikea kysymys. Oleellista on varmistaa, ettei vastaavaa tapahdu enää koskaan. Feministisestä näkökulmasta pitää kyllä pohtia, ovatko seksuaalirikosten tuomiot oikeassa suhteessa muihin tuomioihin.
Emma Karin mukaan ensimmäinen tuomio on usein se, joka vie tuomitun suuntaan tai toiseen. Tärkeää on miettiä, onko todennäköistä saada ihminen kaidalle polulle.
– Mutta meillä on rangaistuslaitos, ja on selvää, että rikollisesta teosta rangaistaan. Motiivina ei kuitenkaan saa olla kostonhimo.
Käytetäänkö koko asteikkoa?
Tom Packalénin mielestä ongelman ydin on siinä, ettei tuomioiden koko ankaruusskaalaa käytetä. Rikoksista voidaan tuomita eriasteisiin tuomioihin niiden törkeydestä riippuen. Käytännössä tuomiot annetaan Packalénin mukaan usein skaalan alimmasta neljänneksestä.
– Tuomioiden pitäisi vastata sitä, mitä kansan valitsemat päättäjät säätävät, mutta akateemiset lainoppineet ovat ottaneet tehtäväkseen tulkita asiaa miten haluavat.
Jos käräjäoikeus antaa kymmenen vuotta, hovioikeus tiputtaa sen vetoamalla yleiseen oikeuskäytäntöön.
– Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén
Ennen pääsyään eduskuntaan Packalén työskenteli 20 vuotta poliisina, viimeiseksi päivystävänä komisariona Helsingissä.
– Törkeän raiskauksen maksimituomio on kymmenen vuotta vankeutta. Olen nähnyt poliisina niin kammottavia raiskaustapauksia, että ne hirvittävät paatuneintakin poliisimiestä. Sitten sellaisesta tulee joku viisi vuotta. En ymmärrä, mitä raiskaajan pitäisi tehdä, että tulisi täysi tuomio.
Vaikka törkeästä raiskauksesta pitäisi voida antaa kymmenen vuotta linnaa, Packalénin mukaan se ei käytännössä onnistu.
– Jos käräjäoikeus antaa kymmenen vuotta, hovioikeus tiputtaa sen vetoamalla yleiseen oikeuskäytäntöön. Tilanne on johtanut siihen, että eduskunnan ainoa mahdollisuus vaikuttaa asiaan on nostaa minimirangaistuksia.
Moni vaatii raiskaajille kovempia rangaistuksia.
Vankila vaikuttaa ihmiseen
Jos sinä käännyt Herran Jumalas tykö
niin Herra sinun Jumalas kääntää sinun vankeutes
ja armahtaa sinua.
Teksti on kaiverrettu Helsingin vankilan ulkoseinään. Vankilapappi Miika Hynninen pyytää kulkemaan metallinpaljastimen läpi. Laukku ja kännykkä on jätettävä kaappiin.
Hynninen on viiden vuoden ajan tavannut tuomittuja rikollisia kahden kesken. Hänen mukaansa vankiloissa istuu Suomen syrjäytynein porukka.
Se, mitä vankeusrangaistus ihmiselle tekee, riippuu monesta asiasta.
– Pääasiassa vaikutukset ovat negatiivisia. Eristäminen, muurit ja lukkojen takana pitäminen vaikuttavat ihmisen psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen.
Varmaa on, että ihmisen eristäminen koppiin ei auta rikollista eikä usein uhriakaan.
– Vankilapappi Miika Hynninen
Toisaalta vankeus voi myös tarjota mahdollisuuden havahtumiseen. Paljon riippuu siitä, miten vankeusaikansa viettää. Siihen Hynninen yrittää työllään vaikuttaa.
– Omasta työajastani suurin osa menee kahdenkeskiseen sielunhoitoon. Näin isossa laitoksessa työtä riittää.
Miika Hynninen pyrkii herättämään vangissa luottamusta ja toivoa. Siinä hän on mielestään pappina oikealla paikalla.
Entä pitäisikö seksuaalirikollisten rangaistuksia koventaa? Oikeuden tuomioihin Hynninen ei ota kantaa.
– Varmaa kuitenkin on, että ihmisen eristäminen koppiin ei auta rikollista eikä usein uhriakaan. Jos asioihin haluaa oikeasti vaikuttaa, täytyy miettiä sitä dynamiikkaa, miksi ihminen tekee pahaa toiselle ja miten hän itse ymmärtää tekonsa.
Hynnisen mukaan monen vangin ongelmat kumpuavat pitkästä inhimillisen läheisyyden puutteesta.
– Kristinuskon mukaan jokainen ihminen on arvokas ja tasa-arvoinen, onpa taustalla mitä tahansa. Työni onnistumisen edellytys on, että kohtaan ihmisen samalta viivalta.
Kovempia rangaistuksia vaativien motiivina tuntuu usein olevan kosto. Miika Hynnisen mielestä kosto synnyttää vain lisää kostoa.
– Nasaretin miehen vallankumouksellinen opetus oli, että sinun pitää rakastaa lähimmäistäsi kuten itseäsi, mutta myös vihollistasi.
Armoa vai oikeutta?
Jeesus kehotti olemaan tekemättä pahalle vastarintaa. Kuuluuko raiskaajan antaa raiskata?
– Jeesuksen opetuksesta ei seuraa, että raiskaajan pitäisi antaa jatkaa raiskaamistaan, toteaa systemaattisen teologian professori Antti Raunio Itä-Suomen yliopistosta.
– Maailmaa ei voi hallita evankeliumilla eli vapaalla ja pyyteettömällä lähimmäisenrakkaudella. Pitää miettiä, miten rakkautta eli yhteistä hyvää voidaan parhaiten edistää. Tässä maailmassa siihen tarvitaan myös pakottavia toimia.
Maailmaa ei voi hallita evankeliumilla.
– Systemaattisen teologian professori Antti Raunio
Jeesus ohjeisti vääryyden uhria antamaan pahantekijöille anteeksi, mutta ohjetta tulkitaan monin tavoin. Raunion mukaan kyseessä voi olla käsky, jota tulee noudattaa, tai kehotus, joka kertoo jotain kristillisen rakkauden luonteesta. Raunio itse kallistuu jälkimmäiselle kannalle.
– Ajattelen, että ihmistä itseään auttaa, jos hän pääsee vapaaksi tapahtuneesta. En tosin tiedä, kuinka pitkälle se on mahdollista, kun en itse ole tällaista kokenut, Raunio pohtii.
Yhteiskunnallisessa mielessä armo taas voi tarkoittaa tuomiosta vapauttamista, mutta myös sitä, että rangaistuksensa kärsinyt ihminen otetaan takaisin yhteisön jäseneksi.
– Siihen tarvitaan myös vastaanottavaa puolta.
Saako rangaistuksen motiivina olla kosto?
Onko hyväksyttävää, jos rangaistusta motivoi kosto? Tom Packalénin mielestä kysymys on semanttinen. Hän puhuu mieluummin oikeudenmukaisuudesta.
– Rangaistuksella on monta tarkoitusta. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, ettei rikollinen pääse enää tekemään pahaa. Yksilön tasolla taas uhrin ja omaisten täytyy kokea, että oikeus on tapahtunut. Muuten esimerkiksi raiskatun lapsen vanhemmat saattavat ottaa oikeuden omiin käsiinsä.
Entä mitä ajatuksia herättää Jeesuksen kehotus rakastaa vihamiehiä? Packalén on hetken hiljaa ja muotoilee sanansa harkiten.
– Sanotaan, että uskon oikeudenmukaisuuteen ja uskon, että se on näiden oppien mukaista. Armo on tärkeää, ja siksi ihmisiä ei pidä katsoa yksisilmäisesti kapean putken läpi.
Packalénin mukana on oleellista, haluaako rikollinen irti rikollisuudesta. Hän kertoo poliisina tehneensä valtavasti töitä auttaakseen sellaisia ihmisiä, jotka halusivat jättää rikollisen elämän. Kaikki eivät kuitenkaan sitä halua.
– Jeesuksen sanat kehottavat empatiaan, mutta eivät kiellä järjenkäyttöä. Niille, jotka eivät halua muuttua, minulla ei ole hirveästi empatiaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Nuorten väkivallan vähentämiseen on keinoja, mutta niistä emme puhu”, sanoo Aseman Lasten tiimipäällikkö Heikki Turkka
Hyvä elämäPääkaupunkiseudulla vaikuttaa kymmenkunta nuorten porukkaa, joissa tehdään väkivaltarikoksia. Kehityksen kääntämiseen tarvittaisiin Aseman lasten Heikki Turkan mukaan puoli miljoonaa euroa. Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys tukee järjestön työtä.