Pitäjästä kaupungiksi
Kaupunginmuseon näyttely kertoo Vantaan tarinan jääkaudelta 1970-luvulle.
Vantaan kaupunginmuseon Tarinamme Helsingestä Vantaaksi -näyttely on museon ensimmäinen perusnäyttely, joka tarkastelee Vantaan historiaa kokonaisuutena. Se ajoitettiin sopivasti kaupungin 35-vuotisjuhlavuoteen. Näyttely ei kuitenkaan kerro Vantaan kaupungista, vaan siitä mitä alueella tapahtui ennen kuin siitä tuli kaupunki.
Kaupunginmuseon johtaja Leena Hiltula harmittelee sitä, että vantaalaiset itsekään eivät aina tunnu tuntevan ja arvostavan kotiseutunsa historiaa.
— Vantaata pidetään muka vähän surkeampana seutuna Helsinkiin ja Espooseen verrattuna, eikä tajuta kuinka hieno historia alueella on, Hiltula sanoo.
Ensimmäiset asukkaat tulivat alueelle hyvin varhain, jo 9000 vuotta sitten, joten näyttely täytyy aloittaa jääkaudesta. Sen jälkeen seurataan paikallisten ihmisten elämää Helsingin pitäjässä, myöhemmin Helsingin maalaiskunnassa. Alue on pienentynyt valtavasta merenrantapitäjästä sisämaakaupungiksi, joka tämän vuoden alussa menetti viimeisetkin metrinsä merenrantaa.
Mammutit ja rautatie
Näyttelyn koonnut erikoistutkija Jaana af Hällström huomauttaa, että pohjimmiltaan ihmisen elämä ei ole paljon muuttunut. Eikä auringon alla taida olla mitään uutta: jääkauden päättymistä voi verrata nykyiseen ilmastonmuutokseen ja mustan surman pelkoa sikainfluenssan herättämiin reaktioihin.
Nykyihminen ei tosin joudu miettimään, kuinka pärjätään kun mammutit katoavat, eikä viranomaisten tarvinne enää kieltää ihmisiä heittämästä vainajia yöllä kadulle.
Jaana af Hällström kertoo, että näyttely on jäsennetty sen mukaan, mikä kulkuväylä milloinkin on ollut ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kannalta keskeinen. Ensin liikkumisen mahdollisti jään sulaminen. Sitten tärkeimmäksi kulkuväyläksi tuli joki ja sen jälkeen Turun ja Viipurin välinen maantie, niin kutsuttu Kuninkaantie.
— Rautatien tulo 1862 oli todella suuri mullistus. 1930-luvulla maantieverkosto tiheni ja 1960-luvulla rakennettiin moottoritiet. Viime aikoina lentokentän merkitys on kasvanut.
Kirkko ja kirjakaappi
Kulkuväylien lisäksi tärkeitä tekijöitä alueen kehittymiselle ovat olleet sotaväki, kartanot ja myöhemmin teollisuus. Näyttely havainnollistaa myös, kuinka Helsingin pitäjässä ja maalaiskunnassa on oltu edelläkävijöitä koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Esillä on esimerkiksi Suomen ensimmäinen kiertävä kirjasto: kirjakaappi, jota vuosina 1913–14 siirreltiin hevospelillä paikasta toiseen.
Vantaan vanhin rakennus on 1400-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kirkko, eikä Vantaan historiaa voi käsitellä sivuamatta seurakuntien historiaa. Näyttelyyn on lainattu Vantaan seurakunnilta kirkollista esineistöä, muun muassa 1600-luvulta olevat kynttilänjalat, matkaehtoollisvälineet ja 1800-luvulta olevat seinälampetit. Myös Pyhän Laurin kirkkomaan kaivauksissa löydettyjä esineitä on esillä.
Tarinamme Helsingestä Vantaaksi -näyttely ti–su klo 11–18 Vantaan kaupunginmuseossa Tikkurilan vanhalla asemalla
Jaa tämä artikkeli: