null Pokémon Go liikuttaa nuoria sekä vanhempia

”On tosi kivaa, kun löytää Pokémonin, erityisesti uuden”, sanoo Elmo Lehessalo, joka on kävellyt äitinsä Jonna Lehessalon kanssa 70 kilometriä kuukaudessa.

”On tosi kivaa, kun löytää Pokémonin, erityisesti uuden”, sanoo Elmo Lehessalo, joka on kävellyt äitinsä Jonna Lehessalon kanssa 70 kilometriä kuukaudessa.

Pokémon Go liikuttaa nuoria sekä vanhempia

Pokémon-peli voi esimerkiksi olla äidin ja pojan yhteinen juttu.

Hämärtyvässä Kivenlahden illassa kävelevät poika ja äiti. Ohikulkija kuulee keskustelun, jossa vilahtelee outoja sanoja: ”Tuolla on lure päällä, hei nyt mennään sinne…”

Jonna ja Elmo Lehessalo kiihdyttävät askeleitaan kohti Kivenlahden rantaa. Sinne joku on sijoittanut luren, eli Pokémon Go -pelin hahmojen houkuttimen.

Pelin tapahtumat on lisätty todelliseen karttapohjaan. Noin neljä kertaa viikossa, äidin työpäivän jälkeen, pari lähtee kävelylle täyteen ladatut kännykät käsissään. Pokémon Go:n pelaaja etenee reippaasti ja pysähtelee pyyhkimään kännykän näyttöä sormellaan. Ohikulkija ihmettelee, mitä hauskaa sellainen tarjoaa. ”On tosi kivaa, kun löytää Pokémonin, erityisesti uuden”, Elmo ihmettelee kysymystä.

Pelaaja kerää erilaisia Pokémon-hahmoja, joita tiettävästi Suomesta löytyy 140. Kun hahmo ilmestyy näytön kartalle ja pyyhkäisee oikein, saa vangituksi hahmon Poke-palloon. Rentouttavaa. Ellei hahmo murtaudu karkuun…
 

Pokémon Go -peli on koukuttavasti rakennettu, sillä tavoitteet muokkautuvat taitojen kasvaessa. Pisteitä ropisee varmimmin, kun ollaan joukkueella liikkeellä. Peli vetää yhteen lapsia, nuoria, aikuisia, vanhempi-lapsipareja ja aviopareja.

Lapset pitävät konsultin roolista, ja neuvovat aikuisia mielellään. Jonna ja Elmo ovat kuitenkin samalla tasolla. Heille peli on osa yhdessäoloa.

”Kotona minulla on aina jotain tekemistä, ja kun lapsi kasvaa, hänkään ei kerro enää niin helposti asioita. Kun kävellään Elmon kanssa yhdessä, niin jutellaan, eikä vain Pokémonista”, Jonna valaisee.
 

Yhdestä paikasta ei voi saada kovin montaa erilaista hahmoa kokoelmaansa. Pelaajien kotiseututuntemus lisääntyy, sillä kannattaa kierrellä ja pysähtyä pokestopeille. Peli valistaa niiden taustasta.

Näyttöön keskittyneelle ympäristön huomioiminen on haaste. Aluksi Jonna halusi kulkea Elmon mukana turvallisuuden vuoksi.
 

Kun kävellään Elmon kanssa yhdessä, niin jutellaan, eikä vain Pokémonista."

Jonna Lehessalo
 

”Peli kertoo, että kuukaudessa olen kävellyt tämän kanssa 70 kilometriä. Ei nämä tosin mitään hikilenkkejä ole, kun välillä on pysähdyttävä pelaamaan”, Jonna laskeskelee.

Jonna on esiopetuksen asiantuntija, ja hänen mielestään tämänkin pelin myötä voi opettaa vaikka mitä: millä kirjaimella alkaa, kuinka monta palloa, mikä on enemmän ja mikä vähemmän. Englanninkielestä puhumattakaan. Tärkeintä hänelle ja Elmolle on kuitenkin kiinnostavan tekemisen jakaminen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: