Maria-Liisa Kallio puhuu isovanhemmistaan Kyösti ja Kaisa Kalliosta Espoossa.

Presidentti Kyösti Kallio rakasti vaimoaan arkisissa kirjeissä

Kyösti ja Kaisa Kallion toisilleen kirjoittamista 3 000 kirjeestä avautuu sekä rakkaustarina että kappale Suomen historiaa.

• 30.03.2017 14:30
• Paula Huhtala
• Esko Jämsä

Sata vuotta sitten presidentti Kyösti Kallio ja hänen vaimonsa Kaisa kirjoittivat toisilleen vuosikymmeniä joka päivä.

Miksi, Maria-Liisa Kallio?

Kyösti Kallio oli Helsingissä kansanedustajana, ministerinä ja presidenttinä kaikkiaan 36 vuotta. Kaisa-vaimo hoiti isoa maatilaa ja kuutta lasta Nivalassa. Puhelinyhteyttä ei vielä ollut. Välimatkaa oli 500 kilometriä, eikä Helsingistä kovin usein käyty kotona.

Millaisia asioita kirjeissä käsiteltiin?

Kirjeissä on Kyöstin ja Kaisan rakkaustarina, vaikka ne eivät olleet rakkauskirjeitä. Kirjeissä hoidettiin arkisia maatilan asioita, kuten voin ja heinän myyntiä. Heidän välillään oli suuri luottamus. Kyösti aloitti aamuisin kirjoittamisen jo ennen päivän töitä, jotta kirje ehtisi iltakuudelta lähtevään Pohjanmaan junaan. Yhdessä tekstissä Kyösti toivoi jaksavansa vielä kaksi ja puoli vuotta Helsingissä, ja sitten hän pääsisi Nivalaan lämmittämään kotia yhdessä Kaisan kanssa. Valitettavasti se haave ei toteutunut, sillä hän kuoli lähtiessään kotimatkalle.

Miten sait kirjeet haltuusi?

Sain perikunnalta luvan kuvata kirjeet vuosilta 1904–18, kaikkiaan 3 000 kappaletta. Kyösti Kallio halusi, että kirjeet on säilytettävä, sillä ne ovat heidän historiaansa. Kaisa Kallio luki ja järjesteli kirjeitä ja piti niitä aarteinaan. Kokosin kirjeistä kaksi kirjaa.

Oletko sukua Kyösti ja Kaisa Kalliolle?

He olivat isovanhempani. Asuin lapsuuteni Nivalassa Heikkilän tilalla, joka on heidän kotitilansa. Isoisäni kuoli kaksi vuotta ennen syntymääni, mutta isoäitini muistan hyvin. Kaisa Kallio oli minulle läheinen, viisas, empaattinen ja lempeä nainen. Hän oli syvästi uskonnollinen ja hänen uskonsa oli avaraa.