Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun voittanut Perttu Saksa kutsuu itseään pöytälaatikkoveistäjäksi
Voittajatyön havainnekuva presidentti Mauno Koiviston hautapaikalla Hietaniemen hautausmaalla.

Voittajatyön havainnekuva presidentti Mauno Koiviston hautapaikalla Hietaniemen hautausmaalla.

Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun voittanut Perttu Saksa kutsuu itseään pöytälaatikkoveistäjäksi

Hautamuistomerkkikilpailun voitti Kartta-ehdotuksellaan todellinen yllätysnimi, valokuvataiteilijana ja ammattivalokuvaajana tunnettu Perttu Saksa.

Perttu Saksan Kartta-teoksen idea lähtee japanilaisesta keramiikan korjauksen perinteestä. Kintsugilla (kultainen liitos) on satavuotiset perinteet, ja sille on kehittynyt oma estetiikkansakin. Jopa niin, että kerrotaan tahallaan hajotetuista esineistä, jotta niihin voisi soveltaa kintsugia, jossa esineen historia, hajoaminen ja korjaaminen on kaunis ja jalo osa itse esinettä.

Senhän Perttu Saksa Mauno Koiviston hautamuistomerkillä tavallaan toteuttaakin. Saksa kertoo, että ajatus kintsugista on elänyt jo pidempään hänen muistivihossaan odottamassa sopivaa hetkeä.

– Muistomerkin karttakuviosta ei kannata etsiskellä tuntomerkkejä oikeisiin karttoihin. Kyse on lähinnä henkisestä kartasta, joka korostaa historiallisuutta.

Perttu Saksan mukaan Kartta-teoksessa on kyse henkisestä kartasta, eikä siitä kannata etsiä oikeiden karttojen tunnusmerkkejä.

Perttu Saksan mukaan Kartta-teoksessa on kyse henkisestä kartasta, eikä siitä kannata etsiä oikeiden karttojen tunnusmerkkejä.

Hautamuistomerkkikilpailun palkintolautakunta arvioi Saksan ehdotusta seuraavasti: ”Kokonaisuus on loisteliaan yhtenäinen. Vaikka ehdotuksessa voi nähdä yhtymäkohtia nöyryyttä ja ajan arvokkuutta painottavaan keramiikkataiteeseen tai pirstaloituvaan maailmanpolitiikkaan, teos toimii ensisijaisesti itsenäisenä ja monitulkintaisena kunnianosoituksena eheydelle. Eroosio on kuluttanut kiven palasiksi, mutta uudelleenkoottu kokonaisuus on inhimillisempi ja enemmän kuin alkuperäinen täydellisyys.”

Veistotaide on Perttu Saksalle uusi aluevaltaus

Lahden taideinstituutista ja Kuvataideakatemiasta valmistunut Perttu Saksa (s. 1977) on kokenut aiemminkin taidemaailmassa kilpailumenestystä. Hän voitti Fotofinlandian vuonna 2014 ja oli viime vuonna ehdolla Ars Fennica -taidepalkinnon voittajaksi.

Valokuvataiteessaan Saksa tunnetaan ihmisten ja eläinten välisen suhteen pohtijana. Hän on kuvannut muun muassa täytettyjä apinoita ja sirkuseläimiä, eikä teurastamokaan ole hänelle vieras paikka. Hänen kuviaan on leimannut usein tietty kammottavuus, joka joillekin katsojille on ollut vähän liikaa.

Taiteen kuluttajana olen aina ollut kiinnostunut kuvanveistosta. Olen kunnioittanut nimenomaan sen fyysisyyttä.

Aloittelevana kuvanveistäjänä – näin kai voisi sanoa – Saksa on siis siirtynyt täysin erilaiseen maailmaan. Tässä on epäilemättä hänen kotitaustallaan merkitystä. Hänen isänsä Juhani Saksa (s. 1939) on nimittäin Kangasniemellä vaikuttava modernistinen kuvanveistäjä, jolle juuri kivi on ollut mieluisin materiaali.

Veistotaide on Saksalle täysin uusi aluevaltaus, vaikka aihe onkin ollut tuttu.

– On minulla aina ollut suhde kiveen, ja olen kokeillutkin isäni kanssa sen työstämistä. Olen tätä kautta tietoinen materiaalista. Tiedän, mitä kivestä voin tehdä.

– Ja taiteen kuluttajana olen aina ollut kiinnostunut kuvanveistosta. Olen kunnioittanut nimenomaan sen fyysisyyttä. Ehkä voisi sanoa, että olen tähän saakka ollut sellainen pöytälaatikkoveistäjä.

Perttu Saksa on tunnettu tätä ennen palkittuna valokuvataiteilijana.

Perttu Saksa on tunnettu tätä ennen palkittuna valokuvataiteilijana.

Teoksella yllättävän hyvä vastaanotto

Yllättävää on ollut Perttu Saksan Kartta-teoksen maallikoiden keskuudessa nopeasti saama myönteinen vastaanotto. Olen seurannut melko tarkkaan viime vuosina julkiseen taiteeseen liittyneiden nettiartikkeleiden herättämiä keskusteluja sekä somemaailmassa käytävää, usein kiivastakin mielipiteiden vaihtoa julkisesta taiteesta. Päällimmäinen havainto on se, miten innokkaasti ihmiset tuppaavat lyttäämään miltei kaiken julkisen taiteen. Oli se sitten esittävää tai ei.

Toista näin kiittävää – osin ylistävääkin – vastaanottoa en 2010-luvulta muista. Esimerkiksi Pekka Kauhasen talvisodan muistomerkin viime vuonna saama vastaanotto oli paljon ristiriitaisempi.

Lopullinen muistomerkki Hietaniemen hautausmaalla paljastetaan tänä vuonna presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi