Sami Kahilakoski on tallentanut QR-koodin taakse isäänsä liittyviä valokuvia, tekstejä ja musiikkia. Kuva: Tomi Olli
QR-koodi hautakivessä kertoo lisää vainajasta
Sami Kahilakosken isän hautakivestä voi lukea muutakin kuin nimen ja syntymä- ja kuolinpäivän.
Vähän alle nelikymppisenä Sami Kahilakoskea alkoi kiinnostaa omien vanhempien menneisyys. Hän koki, että hänellä oli jo ikää mittarissa, mutta tärkeät kysymykset vanhemmille tekemättä.
– Minulle tuli tilaisuus siirtyä pääkaupunkiseudulta takaisin juurilleni Etelä-Pohjanmaalle lennonvarmistustehtäviin ja lähelle poikaani. Ikävä kyllä kävi niin, että kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun olin muuttanut, isäni kuoli yllättäen sydänkohtaukseen.
Isän muisto kaihersi Kahilakosken mieltä ja hänelle tuli tarve tutustua niihin isään liittyviin asioihin, jotka jäivät: valokuviin ja televisiomekaanikon työhuoneeseen. Hän muisteli isänsä toimintatapoja, positiivista asennetta ja sitä, kuinka vanhemmat olivat aikoinaan osanneet nähdä, mikä oli jokaisen lapsen persoonalle parasta.
– Kun isä yhtäkkiä kuoli, katosivat myös hänen oppinsa ja ohjeensa. Juuri kun niitä olisi pitänyt alkaa kysellä ja painaa mieleen. Minua se ahdisti.
Kahilakoski pohti, kuinka muistoja voisi tallentaa. Hänen mieleensä tuli, että miksi kuolleen ihmisen elämäntarina ei voisi olla jaettavissa jossakin sukulaisille ja tutuille tai kenen tahansa luettavaksi – ja vielä nykyvaatimusten mukaisesti julkisena palveluna ja sähköisenä tallenteena, QR-koodina.
Kahilakoski tallensi QR-koodin taakse isäänsä liittyviä valokuvia, tekstejä ja musiikkia. Hän laseroi koodin teräslaattaan ja asensi sen tapeilla isän hautakiveen.
– Kun tallensin muistot isästä, ahdistus siitä, että kaikki vain katoaa unhon yöhön, hävisi.
QR-koodin lukeminen on verrattavissa valokuvan ottamiseen. Avaat älypuhelimeen ladatun sovelluksen ja suuntaat puhelimen koodiin.
Tähän mennessä QR-koodeja on voinut löytää esimerkiksi mainoksista ja elintarvikkeista. Maailmalla QR-koodi hautakivissä ei ole tuiki tuntematon. Suomessa vainajan elämäntaipaleen tallentaminen koodin taakse on kuitenkin vasta aluillaan. Kahilakoski toivoo omaisten, hautaustoimistojen ja kiviveistämöiden kiinnostuvan ideasta.
– QR-koodin lukeminen älypuhelimella on verrattavissa valokuvan ottamiseen: avaat sovelluksen ja suuntaat puhelimen koodiin. Hautakiven QR-laatassa on myös numero, jolla saa vainajan elämäkerran esille verkkopalvelusta tietokoneella, mikäli puhelimessa ei ole asennettuna QR-koodilukijaa.
Lyhenne QR tulee sanoista quick response, joka tarkoittaa nopeaa vastausta. QR-koodi on kehitetty Japanissa jo parikymmentä vuotta sitten. QR-koodilukijan voi ladata älypuhelimeen ilmaiseksi.
Sami Kahilakoski on kokenut, että vanhempiin liittyvien muistojen tallentaminen ja niihin palaaminen tuo takaisin tunteen sitä, että he pitävät hänestä yhä huolta.
– Toki isä on kuollut, mutta nyt hän ei ole niin kuollut, vaan elää vahvemmin muistoissa. Ihan kuin hän olisi tukenakin.
Kahilakoski vertaa nykypäivää ja entistä aikaa. Ennen tiedot ja taidot siirtyivät sukupolvelta toiselle, kun asuttiin lähekkäin, joskus jopa samassa tuvassa.
– Nykyisin varsinkin työt vievät ihmisiä erilleen, eikä tavata niin usein. Lapset eivät välttämättä enää edes tiedä, miltä isovanhemmat näyttivät.
Lisätietoja: www.qrmemo.fi.
Jaa tämä artikkeli: