Valamon saaren ilmasto oli puutarhalle suotuisa.
Raha ja hiljaisuus
Kati Parppei: Laatokan Valamo. SKS 2013.
Mitä tekee Laatokan Valamon munkki, kun turistien häly ottaa aivoon? Rakentaa skiitan eli erakkomajan.
– Valamo-turismi kasvoi valtavasti 1800-luvulla. Hiljaisuuteen tottuneelle Valamon väelle matkailijoista oli riesaa, mutta he toivat luostarille rahaa ja mainetta, kertoo Valamon historiankirjoitukseen paneutunut tutkija Kati Parppei.
Osa Valamon vetovoimasta selittyy sen värikkäällä historialla, jota kirjoitettiin tehden välillä reippaita tulkintoja ja väärennöksiäkin. Perimätiedon mukaan luostarin perusti 900-luvulla kreikkalainen pyhä Sergei. Parppein mukaan perustajaa saati tarkkaa perustamisaikaa ei kuitenkaan varmuudella tiedetä.
Miksi historiaa sepitetään? Eikö totuus myy?
– 1800-luvulla Valamon muinaisia juuria haluttiin korostaa kansallisromantiikan hengessä, ja silloin tartuttiin epämääräisiin tiedonjyväsiinkin. Samaa oman uljaan historian vahvistamista tapahtui kaikkialla Euroopassa.
Kati Parppein mielestä luostarit ovat kiinnostavia tutkimuskohteita, sillä niiden kautta voi tarkastella muun muassa maallista ja hengellistä valtaa.
– Luostarin kova ydin on kuitenkin kilvoittelu ja rukous. Sen rinnalla perustamisajankohta ja perustajien kotimaa ovat toisarvoisia.
Näin se nähtiin 1800-luvulla: ”Täällä kovasydämisin ja sotaisinkin skandinaavi olisi vaihtanut toraisat ja synkät ajatuksensa ja tuntemuksensa hartaisiin aatoksiin.”
Jaa tämä artikkeli: