Sosiaalityön esimies Hanna Kivelä vastaa Itä- ja Keski-Vantaan aikuissosiaalityöstä.
Rahaa ja rakkautta
Kaupungin sosiaalityö ja seurakuntien diakonia auttavat vantaalaisia monenlaisissa ongelmissa.
Muutakin kuin toimeentulotukea
Vantaan kaupungilla on 37 aikuissosiaalityön tekijää ja lisäksi 35 etuuskäsittelijää, jotka käyvät läpi toimeentulotukihakemuksia. Kaikkiaan sosiaalityöntekijöitä on 161, sillä heitä on myös lastensuojelussa, vanhus- ja vammaispalveluissa ja psykososiaalisissa palveluissa, kuten perheneuvoloissa.
Toimeentulotukea sai viime vuonna 16 727 vantaalaista eli 8,7 prosenttia väestöstä. Tukea maksettiin lähes 30 miljoonaa euroa. Tänä vuonna taantuma on lisännyt tuen tarvetta vielä kymmenellä miljoonalla.
Itä ja Keski-Vantaan aikuissosiaalityön esimies Hanna Kivelä, millaisissa asioissa apua haetaan?
— Monet tulevat hakemaan toimeentulotukea, mutta kun asiaa käsitellään, selviää, että suurin ongelma ei olekaan rahan puute. Taustalla voi olla esimerkiksi perheen kriisi, kuten avioero, päihde- tai mielenterveysongelmia, sairautta tai velkaantumista. Pikavipit vievät monet ojasta allikkoon.
— Toimeentulotuki on kuitenkin usein se ensisijainen apu, jota haetaan. Työntekijältä vaaditaan ammattitaitoa saada selville, mikä on todellinen syy avun tarpeeseen. Ensimmäinen edellytys on luottamuksellisen asiakassuhteen luominen, ja siihen voi joskus mennä kuukausia.
Toimeentulotuki on lakisääteistä, mutta millaiset ovat kriteerit sen myöntämiselle?
— Toimeentulotuki on aina viimesijainen suhteessa ansiotuloihin ja muihin tukiin ja etuuksiin. Eli asiakkaan on ensin täytynyt hakea muut mahdolliset etuudet, kuten työttömyyspäivärahat, eläkkeet ja lapsilisät. Menopuolella laki määrittelee tarkasti sen, mitä menoja voidaan hyväksyä. Velkoja ei toimeentulotuessa oteta huomioon. Niiden kanssa ohjaamme asiakkaan kaupungin talous- ja velkaneuvontaan tai sosiaaliseen luototukseen, jos siihen on mahdollisuus.
— Myös harkinnanvarainen eli täydentävä toimeentulotuki on säädeltyä, joskin siinä voidaan olla yksilöllisempiä. Voidaan ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisestä tarpeesta tai olosuhteesta johtuvia kuluja, kuten yllättäviä sairausmenoja tai lasten harrastuskuluja.
Miten teihin saa yhteyden?
— Ensimmäinen kontakti otetaan puhelimitse puhelinaikana. Uuden asiakkaan tilannetta arvioi ensin vastaava sosiaaliohjaaja. Jos ei ole puhelinta, sosiaaliaseman vahtimestaripisteestä neuvotaan, miten toimitaan. Aika vastaanotolle pyritään antamaan mahdollisimman pian.
Näkyykö taantuma työssänne?
— Asiakasmäärät lähtivät kasvamaan helmikuussa ja ovat kasvaneet siitä lähtien, tosin elokuussa tapahtui pysähdys. Pohjaa ei ole silti vielä saavutettu, vaan avun tarve kasvanee ainakin ensi talveen asti.
Teettekö yhteistyötä seurakuntien diakonian kanssa?
— Seurakunnat ja sosiaaliasemat tekevät yhteistyötä. Itselleni jäi tästä hyvät muistot, kun olin sosiaalityöntekijänä Koivukylässä. Meillä oli säännöllisiä tapaamisia ja asioista neuvoteltiin yhdessä — tietenkin asiakkaan luvalla.
Keskustelua raskaassa elämäntilanteessa
Vantaan seurakunnilla on 33 diakoniatyöntekijää. Suurin osa heistä toimii paikallisseurakunnissa, mutta yhteisesti tehdään kriminaali- ja päihde-, vammais-, maahanmuuttaja- ja yhteiskunnallista työtä.
Asiakaskontakteja paikallisseurakuntien diakoniatyöntekijöillä oli viime vuonna lähes 7000. Pieniä avustuksia myönnettiin sekä paikallisesti että yhteisestä kriisirahastosta, mutta työn painopiste on muualla.
Tikkurilan seurakunnan vastaava diakoniatyöntekijä Anita Salonen, millaisissa asioissa apua haetaan?
— Taloudelliset ongelmat ovat tavallinen syy tulla vastaanotolle. Ne ovat ikään kuin itselle annettu lupa lähteä hakemaan apua seurakunnasta. Toinen, tasavahva syy ovat erilaiset terveyshuolet. Myös ihmissuhdepulmat ovat selvästi lisääntyneet.
— Monesti asiat liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi perheongelmia lisää se, ettei pariskunnalla ole yhteistä näkemystä siitä, mihin rahat käytetään. On myös erilaisia kriisejä: työttömyyttä, lomautuksia, pitkiä sairauslomia, uupumusta. Päihdeongelma saattaa tulla esille, kun pohditaan, mikseivät rahat riitä.
— Usein voisi puhua kokonaisvaltaisesta elämänhallintaongelmasta. Ihmisen elämäntilanne on monesta syystä niin raskas, että se vie kaikki voimat eikä valoa tunnu näkyvän missään.
— Nykyisin puhutaan paljon perheiden ongelmista, mutta yksinasuvat ovat meidän suurin asiakasryhmämme. Moni on hyvin yksinäinen ja tuntee, ettei ole tarpeellinen kenellekään.
Millaista apua voitte antaa?
— Toimeentulotuki ja muu yhteiskunnan antama tuki ovat aina ensisijainen taloudellinen apu. Siinä me neuvomme ihmisiä heidän oikeuksistaan. Annamme itsekin pientä taloudellista apua harkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti, mutta enemmän pohdimme asiakkaan kanssa, miten rahat saataisiin riittämään.
— Pääasia ovat keskusteluapu ja henkinen tuki. Teemme myös kriisi- ja surutyötä.
Miten teihin saa yhteyden?
— Puhelimitse voi ottaa yhteyttä ja sopia tapaamisajasta. Meillä on myös avopäivystyksiä, joihin voi tulla. Jos asia on iso ja vaatii selvittelyä, päivystyksessä voidaan sopia pidemmästä ajasta.
— Me diakoniatyöntekijät olemme myös mukana seurakunnan eri tilaisuuksissa, retkillä ja kerhoissa. Tästä syksystä alkaen olemme entistä näkyvämmin läsnä myös Tikkurilan kirkon ruokailussa tiistaisin. Tapaamme myös vanhuksia, mutta yli 80 prosenttia asiakkaista on 18–64-vuotiaita. Monet vanhukset voivat hyvin, eikä ikä sinänsä ole diakoniatyön peruste.
Näkyykö taantuma työssänne?
— Taantuma on lisännyt avun tarvetta. Meillä on käynyt jo saman verran asiakkaita kuin koko viime vuonna.
Teettekö yhteistyötä kaupungin kanssa?
— Teemme yhteistyötä sosiaalitoimen ja järjestöjen kanssa. Velkaneuvonta ja kaupungin sosiaalinen luototus ovat myös yhteistyökumppaneitamme samoin kuin vanhusten hoivayksiköt ja kotipalvelu.
Hyvänmielenosoitus maalaismarkkinoilla
Tikkurilan maalaismarkkinoilla järjestetään lauantaina 3.10. hyvänmielenosoitus. Se on kaupungin ja Vantaan seurakuntien yhteisen sosiaalifoorumin kansalaistapahtuma, jonka tavoitteena on osoittaa, että eri toimijat tekevät yhdessä työtä vantaalaisten parhaaksi ja huono-osaisuuden ehkäisemiseksi.
Asematiellä, kaupungintalon ja Tikkurilan kirkon välissä, voi tavata sekä diakonia- että sosiaalityöntekijöitä ja keskustella heidän kanssaan. Kello 10–14 pidettävässä tilaisuudessa on myös mahdollisuus kertoa kaupungin ja seurakuntien päättäjille huolia ja toiveita. Niitä kerätään nimettöminä tapahtumassa olevaan tynnyriin.
Ohjelmassa on myös kaupungin ja seurakunnan auttamistyötä tekevien ihmisten haastatteluja sekä Vantaan Iceheartsin esittely. Tilaisuuden juontaa televisiosta tuttu toimittaja ja viestintäkouluttaja Ismo Jokinen. Mika Nuorvalla on kello 11 trubaduurikeikka Tikkurilan kirkon aulassa.
Tilaisuuteen osallistuvat työntekijät tunnistaa huomioliiveistä, joissa lukee "hyvänmielenosoitus".
Jaa tämä artikkeli: