Rauhaa Syyriaan rakennetaan paikallistasolla
Mahmoud Ramadan vastaa Syyria-aloitteen kehittämisestä.

Mahmoud Ramadan vastaa Syyria-aloitteen kehittämisestä.

Rauhaa Syyriaan rakennetaan paikallistasolla

Suomalaisten tukema hanke vahvistaa järjestöjä ja kirkkoja, jotka toimivat rauhan puolesta.

– Jos en uskoisi tulevaisuuteen, en tekisi tätä työtä. Mikään sota ei kestä ikuisesti, sanoo syyrialainen Mahmoud Ramadan.

Hän toimii koordinaattorina hankkeessa, joka tunnetaan nimellä Syyria-aloite. Se kokoaa yhteen Syyriassa toimivia kansalaisjärjestöjä, kirkkoja ja muita yhteisöjä, jotka jo nyt toimivat rauhan puolesta sisällissodan runtelemassa maassa. Ajatuksena on tukea rauhanprosessia ruohonjuuritasolla eli rakentaa luottamusta ja sovintoa ja käydä vuoropuhelua. Yksi tänä vuonna käynnistyneen hankkeen kumppaneista on Suomen Lähetysseura.

Ramadan kertoo, että tällä hetkellä monet tahot Syyriassa toimivat jo aktiivisesti rauhan puolesta ja auttavat maansisäisiä pakolaisia, joita on arvioiden mukaan jopa yli neljä miljoonaa.

Ongelmana on ollut, ettei ruohonjuuritason ääni ole tullut kuuluviin neuvottelupöydissä. Syyria-aloite pyrkii voimistamaan sitä tiedotuksen ja vaikuttamistoiminnan avulla.

Vaikka Syyriassa on sota, pitäisi Ramadanin mielestä muistaa, että suurin osa syyrialaisista ei sodi. Hän arvioi, että 95 prosenttia kansasta ei ole tarttunut aseisiin.

– Silti sisällissotaa käyvässä maassa kukaan ei ole neutraali. Kaikilla syyrialaisilla on mielipide, mutta nykyisin monien mielipide on se, että tämä tilanne johtaa maamme tuhoon, Ramadan sanoo.

Hän arvioi suurimmaksi rauhan esteeksi sen, että Syyrian kriisi on niin monitahoinen. Se on osittain poliittinen ja yhteiskunnallinen, osaksi taloudellinen ja osaksi uskonnollinen. Vastakkain ovat toisaalta hallitus ja oppositio, toisaalta maaseudun ja kaupunkien väestö ja toisaalta eri yhteiskuntaluokat.

– Ei siis ole vain yhtä ongelmaa, joka pitäisi ratkaista. Myös itse sota on kolmessa vuodessa muuttunut. Se alkoi kansannoususta, mutta on muuttunut sitä mukaa, kun siihen ovat sekaantuneet eri kapinallisjoukot ja ulkovallat, Ramadan kuvailee.

Syyrian sisällissotaa on pidetty myös uskonnollisena konfliktina, jossa vastakkain ovat islamin eri haarat ja jossa kristitty vähemmistö on joutunut vainon kohteeksi. Ramadanin mukaan uskonto on kriisissä vain sivutekijä.

Hän huomauttaa, että kirkkoihin kohdistuneissa iskuissa ei ole kyse niinkään hyökkäyksestä kristinuskoa kuin koko kulttuuriperintöä vastaan. Iskujen kohteiksi ovat joutuneet myös moskeijat ja historialliset monumentit.

Syyria-aloitteen toimijat eivät halua jakaa Syyriaa eivätkä purkaa hallinnon rakenteita. Ramadanin mielestä tärkeintä on yksimielisyys siitä, että väkivallan on loputtava. Keskustelun avaaminen ja pelkojen ja ennakkoluulojen voittaminen on alku maan jälleenrakennukselle.

– Me kaikki olemme keskinäisistä erimielisyyksistämme huolimatta etsimässä muutosta ja parempaa tulevaisuutta Syyrialle, Ramadan sanoo.

– Totuus ei ole absoluuttinen, vaan on monia pieniä totuuksia – jokaisella syyrialaisella omansa. Täytyy vain koota ne yhteen ja tuoda kuuluviin.

Jaa tämä artikkeli: