Reilusti Vuosaaressa. Suntio Sari Myllykoski on keittänyt kokouskahvit. Vuosaaren seurakunta käyttää vuodessa noin 150 kiloa reilun kaupan kahvia ja lisäksi jonkin verran teetä ja sokeria. Ensi viikolla Kauppakeskus Columbuksessa järjestetään reilun kaupan tapahtuma.
Reiluksi kaupungiksi
Helsinki hakee Reilun kaupan kaupungin arvo-nimeä. Esimerkiksi Lontoo on jo viisi vuotta ollut ”reilu”.
Päätös arvonimen hakemisesta tehtiin kaupunginvaltuuston hyväksyessä Globaalin vastuun strategian syyskuussa 2012, mutta valmistelutyö on vienyt aikaa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen allekirjoittaa hakemuksen lähipäivinä. Arvonimen myöntää Reilu kauppa ry.
Pääkaupunki ei ole tässä ensimmäisenä liikkeellä, vaan Tampere, Espoo, Lohja, Joensuu, Riihimäki, Pori ja Utajärvi ovat ehtineet ensin. Euroopasta mukana on suuriakin pääkaupunkeja, kuten Lontoo ja Kööpenhamina. Maailmalla reilun kaupan kaupunkeja on kaikkiaan noin 1 100.
Arvonimi tarkoittaa sitä, että kaupunki käyttää omissa tilaisuuksissaan reilun kaupan kahvia ja teetä. Lisäksi on varmistettava, että kaupunkilaiset voivat ostaa reilun kaupan tuotteita riittävän monessa kahvilassa, ravintolassa ja hotellissa. Helsingin kokoisesta kaupungista on löydyttävä vähintään 20 paikkaa.
Yksi kriteereistä on se, että yli puolet kaupungin seurakunnista on Reilun kaupan seurakuntia ja että vähintään 50 työpaikkaa ja yhdistystä käyttää reilun kaupan tuotteita.
– Helsingistä mukana on nyt 13 seurakuntaa 21:stä. Niihin kuuluu lähes 70 prosenttia seurakuntien jäsenistä, kertoo seurakuntayhtymän ympäristöasiantuntija Elina Hienonen , joka kuuluu kaupungin arvonimihanketta valmistelevaan kannatustyöryhmään.
Vaikka kaupunki vasta hakee arvonimeä, kaupungin laitosten ruokapalvelusta huolehtiva Palmia on käyttänyt jo pitkään reilun kaupan kahvia.
– Me myymme päivässä suunnilleen 10 000–12 000 kuppia tätä kahvia. Se ei ole kovin paljon kalliimpaa kuin tavallinen kahvi. Hintaero on 1–3 senttiä kuppia kohti, kertoo suunnittelija Tiina Ahola .
Reilua kahvia käyttää 26 Palmian ravintolaa.
Espoosta tuli Reilun kaupan kaupunki vuonna 2009. Arvonimi näkyi nopeasti volyymeissa. Reilun kaupan tiedottaja Sanna Räsänen kertoo, että Espoo Cateringin reilun kaupan kahviostot kasvoivat muutamassa vuodessa 43 kilosta lähes 8 000 kiloon. Ananasta hankittiin viime vuonna 930 kiloa, ennen ei yhtään.
Eurooppalaiset Reilun kaupan kaupungit nojaavat valinnoissaan EU:n suositukseen siitä, että julkisissa hankinnoissa pitää kiinnittää huomiota myös tuotteiden eettisyyteen. Se on verovarojen vastuullista käyttöä. Reilun kaupan Taloustutkimuksella vuonna 2012 teettämän mielipidekyselyn vastaajista 74 prosenttia piti tärkeänä, ettei verovaroja käytetä tuotteisiin, joiden valmistuksessa on riistetty työntekijöitä tai käytetty lapsityövoimaa.
Suomalaiset ostivat vuonna 2012 reilun kaupan tuotteita 152 miljoonalla eurolla. Myynti kasvoi 48 prosenttia edellisestä vuodesta. Eniten suomalaiset käyttivät rahaa reilun kaupan kahviin, kukkiin, viiniin ja banaaneihin.
Helsingissä Reilun kaupan seurakuntia ovat Haaga, Kallio, Kannelmäki, Lauttasaari, Malmi, Meilahti, Munkkiniemi, Oulunkylä, Paavali, Pakila, Roihuvuori, Tuomiokirkkoseurakunta ja Vuosaari. Kaikkiaan mukana on 102 suomalaista seurakuntaa ja viisi seurakuntayhtymää.
Yhteinen kirkkoneuvosto on suositellut seurakunnille arvonimen hakemista. Suositus sisältyy Helsingin seurakuntien ympäristöohjelmaan vuosille 2014–2017, jonka neuvosto hyväksyi 19. syyskuuta.
Mitä hyötyä arvonimestä sitten on kaupungille? Strategiapäällikkö Marko Karvinen viittaa huhtikuussa hyväksyttyyn valtuustokauden strategiaan. Sen periaatteiden mukaan ”Helsinki on kansainvälisesti aloitteellinen, kehittyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti”. Lisäksi kaupunki ”noudattaa hankintatoiminnassaan kansainvälisen työelämän perusnormeja mm. lapsityövoiman käytön vähentämiseksi”.
Reilun kaupan viikkoa
vietetään 21.–27.10.
Jaa tämä artikkeli: