Rekolan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Markku Nieminen on mukana valmistelemassa kirkkoherranvaalia.
Rekolan kirkkoherraksi haki seitsemän pappia
Uusi vaalitapa mahdollistaa johtamisominaisuuksien arvioinnin ja on nopeampi kuin vanha.
Rekolan kirkkoherran virkaa on hakenut seitsemän henkilöä: medialähetysjärjestö Sanansaattajien hallintopalvelujohtaja Timo Lankinen, Hyvinkään seurakunnan kappalainen Laura Maria Latikka, Rekolan seurakunnan kappalainen Marja-Liisa Malmi, Ranuan seurakunnan kappalainen Pekka Nätti, Leppävaaran seurakunnan kappalainen Juha-Pekka Rissanen, Rekolan seurakunnan vt. kirkkoherra Juha Ropponen ja pastori Johannes Tikka.
Vaali toimitetaan välillisenä eli uuden kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto. Välillinen vaali on kirkossa ollut mahdollinen tämän vuoden alusta.
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli haastattelee ehdokkaita 31.3. Se myös päättää, ketkä hakijoista lähetetään psykologisiin testeihin. Sen jälkeen tuomiokapituli arvioi, ketkä hakijoista ovat kelpoisia virkaan.
Välillisessä vaalissa hakijoita ei aseteta vaalisijoille. Tuomiokapituli laatii seurakunnalle lausunnon, jossa se voi halutessaan ilmaista selkeästi, ketä se pitää perustelluimpana valintana. Notaari Heikki Hämäläinen arvioi, että lausunto laaditaan viimeistään 23.4. tuomiokapitulin istunnossa.
– Sen jälkeen valintaprosessi on pääosin sama kuin vaikka suntiota valittaessa. Seurakunta on aika vapaa toimimaan asiassa, Hämäläinen sanoo.
Jos kukaan ehdokkaista ei saa vaalissa yli puolta seurakuntaneuvoston äänistä, äänestetään uudelleen kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet silloin menevät tasan, tuomiokapituli ratkaisee asian.
Hämäläisen mukaan valtaosa Suomessa tällä hetkellä meneillään olevista kirkkoherranvaaleista näyttäisi olevan välillisiä.
– Välillisen vaalin vahvuus on se, että siinä voidaan hyödyntää psykologista arviota hakijoista, hän arvioi.
Hän uskoo, että välilliseen vaaliin on myös helpompi saada hyviä hakijoita. Suora vaali on hakijoille raskas, sillä kampanjointiin tarvitaan niin aikaa kuin rahaakin.
Rekolan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan Markku Niemisen mukaan välilliseen vaaliin päädyttiin, koska se mahdollistaa ehdokkaiden syvällisemmän ja tarkemman arvioinnin.
– Sellaista käytetään muitakin vaativia esimiestehtäviä täytettäessä. Kirkkoherran virka on hengellinen ja hallinnollinen johtamistehtävä.
Seurakuntaneuvosto edellyttää uudelta kirkkoherralta muun muassa kykyä johtaa ja motivoida henkilöstöä, vahvaa talousosaamista sekä kykyä toimia eri tavoin ajattelevien kanssa.
Hakijat on tarkoitus esitellä seurakuntalaisille iltatilaisuuksissa kevään aikana. Uusi kirkkoherra on toiveissa saada valittua ennen juhannusta.
– Uuden vaalitavan etu on sekin, että se on vanhaa huikean paljon nopeampi, Nieminen huomauttaa.
Rekolan seurakuntasali täyttyi, kun hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen esitteli uutta vaalitapaa kirkkokahveilla sunnuntaina 9.3. Kaisa ja Matti Sinikara pitivät välillistä vaalia hyvänä ratkaisuna.
– Kirkkoherra on ennen kaikkea koko seurakunnan ja henkilöstön johtaja. En kaipaa mahdollisuutta äänestää, vaan luotan seurakuntaneuvoston harkintaan, pohti Kaisa Sinikara.
– Vanhassa vaalissa vain muutama kourallinen käy äänestämässä, Matti Sinikara huomautti.
Jaa tämä artikkeli: