Riemujuhlaa kohti
Ensi sunnuntai on palmusunnuntai. Sen aihe on Kunnian kuninkaan alennustie. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 22:2–6 tai Ps. 118:26–29, Jes. 50:4–10 tai Sak. 9:9–10, Fil. 2:5–11 tai 2. Kor. 14–17 ja Joh. 12:1–8.
Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.
Sak. 9:9
Palmusunnuntain kuningas ja adventin kuningas — kirkkovuotemme kahtena sunnuntaina meillä on samankaltainen aihe, sama raamatunkohta, johon keskitymme. Odotamme kuningastamme jouluna ja pääsiäisenä ja muistelemme hänen maanpäällisen elämänsä vaiheita.
Palmusunnuntaina Kuninkaan ratsuna on aasi, jota pidämme tyhmyyden symbolina. Kuninkaan ratsastaessa teloituskaupunkiinsa häntä ympäröivät lasten kirkkaat silmät ja ihmisjoukon riemukkaat huudot: ”Hoosianna, auta, hoosianna, Daavidin Poika!”.
Olin muutama viikko sitten kadunmiesten iltakahvilla. Tilaisuus oli jo päättymässä, kun yksi kahvivieraista astui esiin ja alkoi laulaa: ”Vain Jeesus yksin hän mulle riittävi, vain hänen luonaan tyyntyy sieluni, vain luona ristin hiljaa vartoen, saan kaiken hältä mä mitä tarvitsen.” Mies lauloi kaikki säkeistöt ja kertoi sitten lyhyesti: ”Minulla ei ole asuntoa.” Ja jatkoi: ”Olen laulanut joskus vähän enemmänkin.”
Löydän tämän miehen tarinasta yhtymäkohtia Vapahtajamme alennustiehen. Palmusunnuntaina laulamme hoosiannaa ja voimme pohtia Kunnian Kuninkaan matkaa kohti pitkääperjantaita ja pääsiäistä. Hän, jonka maanpäällistä elämää eivät leimanneet maallisen vallan merkit, kulki päämäärätietoisesti kohti lunastavaa kärsimystä ja kuolemaa. Pääsiäisen ylösnousemussalaisuus oli odottamassa.
Yli 2000 vuotta myöhemmin voimme hiljentyä seuraamaan samaa matkaa. Jo matkan varrella, ja etenkin määränpäässä, meitä odottaa riemujuhla.
Jaa tämä artikkeli: