Riemuylioppilaat
Kuulun tämän kevään riemuylioppilaisiin. Riemuylioppilaat ovat niitä, jotka ovat saaneet lakkinsa 50 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi meidät oli kutsuttu vieraiksi koulullemme. Lisäksi meidät on tietysti kutsuttu päättäjäisjuhlaan, jossa uudet ylioppilaat saavat lakkinsa. Meitä pääsi aikanaan ylioppilaaksi 18. Kuusi on jo siirtynyt ajan rajan tuolle puolen. Kymmenen oli paikalla.
Viisikymmentä vuotta on pitkä aika, mutta kun tapasimme koulun pihalla, vuodet oli pyyhkäisty pois. Olimme taas Vääksyn yhteiskoulun oppilaita ja koulun ensimmäisiä ylioppilaita. Asikkalan kunta osti meille tuolloin ylioppilaslakit. Kunta on ollut edistyksellinen panostaessaan koulutukseen. Se näkyy myös nykyisellä koululla, ja se näkyy kunnan vireydessä ja elinkelpoisuudessa.
Olimme hengettömiä hämmästyksestä nähdessämme, millaisessa ympäristössä nykyiset oppilaat saavat opiskella: on kielistudio, kuvaamataidon, käsityön, kemian, fysiikan ja kotitalouden erityisluokkia, on auditorio, on suuri kirjasto tai pikemminkin oppimiskeskus vanhassa juhlasalissa. Koulussa voi opiskella englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Ellei koulussa ole tarpeeksi oppilaita ryhmän perustamiseen, opetusta annetaan netin kautta yhteistyössä lähikuntien koulujen kanssa.
Rehtori Jarkko Koponen, lehtori Aino Mela ja lukion ensimmäisen luokan oppilaat olivat isäntinä, emäntinä ja oppaina koko päivän. Kotitalouden opiskelijat valmistivat meille kaiken tarjottavan alkumaljasta lounaaseen ja päiväkahviin asti. He olivat laatineet kauniin kattauksen ja hoitivat tarjoilun. Meillä oli tilaisuus vierailla luokissa ja seurata opetusta. Kuuntelimme pienen konsertin ja näimme kuvakertomuksen koulumme 85-vuotisesta historiasta. Itse pidin koulun nykyisille oppilaille luennon Qumranin tekstilöydöistä.
Viivyimme koululla melkein kuusi tuntia. Lämmin vastaanotto liikutti meitä kyyneliin asti ja vaikutti valtavasti juhlapäivämme onnistumiseen. Koulu käytti hyvin sille tarjoutuneen tilaisuuden esitellä itseään ja yhdistää vierailumme osaksi koulutyötä. Kiitollisuutemme osoitukseksi päätimme lahjoittaa yhden stipendin tämän kevään ylioppilaalle tervehdyksenä 50 vuoden takaa.
Jaa tämä artikkeli: