Risti Asplundin tyyliin. Ristiriipus on edelleen Antti Asplundin -asusteista menekiltään suosituin.
Risti + Antti = ristiriita
Kreikkalaisella ristillä, hautajaisilla ja pitkäperjantailla on vaatesuunnittelija Antti Asplundille erityinen merkityksensä.
– Kaikki ei ole sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää, ja juuri sellaisia piiloviestejä rakastan työstää.
Vaatesuunnittelija Antti Asplundin kommentti kiteytyy osuvasti hänen suunnittelemaansa ristikoruun.
Asplund otti kreikkalaisen ristin omakseen sen monitulkintaisuuden vuoksi. Risti, tai toisessa yhteydessä plusmerkki, asettuu ketterästi jaloilleen ruksiksi. Risti myös ikään kuin kumoaa kaiken minkä päälle se puetaan. Asplundille ristin kantajat ovat tietyllä tapaa vahvoja ja valmiita kyseenalaistamaan asioita.
Risti kiehtoo myös kristilliseltä historialtaan.
– Kuinka julmaa ja julkista teloittamista merkitsevä muoto on kehittynyt voimauttavaksi armahduksen symboliksi, joka myös suojaa pahalta.”
Ristiriipus on ollut kahdeksan vuotta Asplundin vaatemallistojen tunnusmerkki.
– Risti on tatuoitu minuun ikuisesti ja se tulee kulkemaan mukanani tavalla tai toisella hautaan saakka. Tulevissa Antti Asplund -kokoelmissa risti tulee näyttäytymään uudella tavalla.
Vuonna 2000 Helsinkiin Pohjois-Suomesta muuttanut Asplund tunnetaan Suomen muotikentällä pohjattoman luovana ja räväkkänä suunnittelijana, joka on erottunut joukosta muun muassa käyttämällä uskonnollista symbolikieltä.
Uskonnosta ilman saarnaamista
Kadut ovat Asplundin catwalk, jossa pääsee ihmisten kanssa parhaaseen vuorovaikutukseen. Suunnittelija inspiroituu päivittäisistä tapaamisista ja ihmisten tarinoista. Esimerkiksi uskonnosta keskustellaan teologituttujen kanssa ilman saarnaamista. Uskostakin puhutaan, mutta se on vahvasti henkilökohtainen asia.
– En pidä siitä, että uskolla suhtaudutaan muihin ihmisiin aliarvioivasti tai tuomitsevasti. Minä uskon yksilön ja ryhmän voimaan. Sekä taivas että helvetti ovat joka päivä läsnä elämässämme.
Asplund pukeutuu usein mustavalkoiseen asuun, mutta hän on kaikkea muuta kuin mustavalkoinen. Uskonnon harjoittamisen katsantokulmasta Asplundin näkemys on ristiriitainen. Hän ei kuulu kirkkoon, mutta ehkä haluaisi kuulua ainakin jonkin aikaa, jotta voisi vaikuttaa sen arvoihin sisältä päin. Asplund kannattaa tasavertaista avioliittolakia eikä hän halua kuulua kirkkoon, joka ei tätä lakia tunnusta.
Hyvänä esimerkkinä uudismielisemmästä kirkollisesta toiminnasta Asplund mainitsee Kallion seurakunnan. Sen Pompi ihan homona -pomppulinna Helsinki Pride -puistojuhlassa ja sosiaalisen median hallinta ovat tehneet suunnittelijaan vaikutuksen.
Kirkkoa Asplund ei ole unohtanut. Suhdetta ylläpidetään muun muassa pitkäperjantaisin, jolloin Asplund astelee jumalanpalvelukseen.
– Nautin hartaasta tunnelmasta ja mustasta liturgisesta väristä. Pitkäperjantain jumalanpalvelus kuvastaa täydellisesti ajatusmaailmaani – pimeyden jälkeen nousee aina valo.
Valon voimalla on merkityksensä myös Asplundin omassa henkisessä kamppailussa. Tämän tarinan Asplund on tiivistänyt toimittajan kanssa yksiin kansiin. Teos on nimeltään Musta peili, ja sen kirjoittaminen on ollut voimaannuttava kokemus.
– Se on tärkein työni koskaan. Kun sain sen valmiiksi, ajattelin, että voin kuolla onnellisena. Jos kukaan ei lue sitä tässä hetkessä, ehkä se löydetään kirjastosta tuhannen vuoden päästä ja se lohduttaa samojen ongelmien kanssa elävää.
Kirjassa Asplund käsittelee laajasti lapsuuden vaikeuksia, kasvukipuja ja taisteluaan luovuuden ja mielenterveyden kanssa.
– Kirjan nimi kuvastaa omaa vääristynyttä omakuvaani. Olen kätkenyt sisääni paljon pahaa, mitä en ole käsitellyt tai näyttänyt ulospäin.
Edesmennyt isäni haudattiin ristini kaulassa, se on ollut yksi tärkeimmistä hetkistä. Saattelin isän viimeiselle matkalleen palanen minua mukanaan.
Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on syntynyt hiljalleen vastavoima synkistelylle, joten Antti Asplundin ei ole vaikeaa pitää itseään aktiivisena.
– Erilaiset projektit täydentävät toisiaan, on virkistävää levittää positiivista sanomaa tasavertaisuudesta ja ottaa kantaa.
Heinäkuun alussa Asplund pakkasi laukkunsa ja lähti tiiminsä kanssa Berliiniin järjestämään erilaisuudenpelosta kertovaa HETEROPHOBIA-malliston näytöksen muotiviikolle. Porukkansa hän on nimennyt Karavaaniksi, johon työryhmän lisäksi lukeutuu Karavaanin levittämän tasavertaisuuden sanoman kannattajat. Syyskuun puolivälissä Karavaani jatkoi matkaansa Kanadaan Vancouverin muotiviikolle.
Antti Asplundin mukana kulkee usein hänen oma muotiraamattunsa, eli suunnittelukansio.
Muoti on luovan ihmisen kaninkolo. Sinne voi kadota ja sen avulla voi löytää itsensä. Kesällä 2012 Asplund tunsi olonsa onnettomaksi ja lopetti hetkeksi työnsä suunnittelijana. Ajatukset tarvitsivat aikaa.
Tauolla hän ymmärsi, ettei voi tehdä töitä muiden ehdoilla. Kirjan, oman musiikin luomisen ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden kautta Asplund pääsi jälleen jaloilleen.
Kirkko voisi oppia muotimaailmasta
Asplund uskoo, että jäseniään menettävä kirkko voisi ottaa oppia myös muotimaailmasta.
– Muodista se voisi omaksua muutoksen voiman, rohkeuden olla ajan tasalla ihmisten keskellä.
Vaatesuunnittelija kuitenkin painottaa perinteiden tärkeyttä. Pitää olla tarkkana, mitä lähtee muuttamaan.
– Kirkko on hieno kulttuurin vaalija. Hienovaraisuus näissä asioissa ja viitteissä on aina paikallaan. Symbolien ja vaatetuksen merkityksiä on syytä tutkia ennen kuin alkaa lainaamaan niistä elementtejä. En esimerkiksi lähtisi markkinoimaan ristikoruani muslimivaltioihin.
Ristikoru on kulkenut Asplundin mukana vuodesta 2006, jolloin ristiriipus esiintyi ensimmäisen kerran Funeral Dresses, eli hautajaismekot-mallistossa.
Antti Asplund kuvaa kuoleman lopullisuutta ja hyvästien jättämistä herkimmäksi sekä kauneimmaksi tilanteeksi syntymän jälkeen ihmisen elämässä.
– Edesmennyt isäni haudattiin ristini kaulassa, se on ollut yksi tärkeimmistä hetkistä. Saattelin isän viimeiselle matkalleen palanen minua mukanaan.
Kuka?
Antti Asplund on 32-vuotias vaatesuunnittelija ja kirjoittaja.
Missä?
Helsingissä. Tällä hetkellä kierrän maailmaa Karavaanin ja poliittisen vaatemalliston kanssa.
Miksi?
”Teen työtäni värittääkseni harmaata todellisuutta ja levitän sanomaa tasavertaisuudesta sekä mielikuvituksen voimasta.”
Mitä?
Asplundin esikoisteos Musta peili -kirja julkaistaan todennäköisesti jo tämä vuoden puolella.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
