Rennosti rokaten joulua kohti. Marco Hietalalle Raskasta joulua -projektista on muotoutunut eräänlainen jouluperinne.
Rituaali hevimiehen mieleen
Raskasta joulua -kiertueella mukana oleva Marco Hietala arvostaa joulun suomaa rauhaa.
”Nautin hiljaisuudesta. Olen niin paljon olosuhteissa, joissa on jatkuva humina ja mökä, että ehdottomasti parhaimpia hetkiä ovat ne, kun saa olla kotona ja lukea sohvalla.”
Yksi Suomen tunnetuimmista hevimuusikoista, Marco Hietala, muutti perheineen kolme vuotta sitten pääkaupunkiseudulta juurilleen Savoon. Perheen talo sijaitsee järven rannalla Kuopiossa.
Marco Hietala tunnetaan maailmalla mainetta niittäneen metallimusiikkia soittavan Nightwish-yhtyeen basistina ja laulajana.
”Tällä hetkellä keskityn Raskasta joulua -kiertueeseen. Talven aikana vaihtelemme Nightwishin jäsenten kanssa demoja ja kesällä kokoonnumme taas harjoittelemaan.”Yhdeksättä kertaa liikkeelle lähtenyt Raskasta joulua -kiertue siirtyi tänä vuonna rock-klubeilta konserttisaleihin. Keikoilla esitetään perinteisiä joululauluja metallimusiikiksi sovitettuina. Niitä esittää vakuuttava joukko hevigenren osaajia, joista osa esiintyy aina yhdessä konsertissa. Hietala nähdään konserteissa Vantaalla ja Helsingissä.Raskasta joulua -konserteissa voi tänä vuonna halutessaan laittaa rahaa Suomen Lähetysseuran keräyslippaisiin.
Idea lähti siitä, kun Suomen Lähetysseurasta kysyttiin Raskasta joulua -kokoonpanon johtajalta ja kitaristilta Erkka Korhoselta, kiinnostaisiko yhteistyö.
Lähetysseuralla on Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ja metallimiehillä Raskasta joulua -kiertue. Korhonen tutkaili joukkonsa mielipiteitä. Sopisiko lähetystyön ja metallimiesten yhdistäminen?
”Suoraan sanoen yhteistyössä painaa paljon se, että rahaa kerätään vammaisille lapsille, jotka elävät huonoissa oloissa ulkomailla. Se on auttamiskohde, jonka allekirjoitamme, vaikka lähtökohtaisesti emme ole mikään tunnustuksellinen rykmentti”, Hietala toteaa.
Raskasta joulua -kokoonpanolle joulumusiikissa tärkeintä on se, että biisit tuovat joulun mieleen. Marco Hietalalle joulu on mahdollisuus siihen, että voi unohtaa arjen järjettömän hässäkän ja infotulvan.
”Joulu väräyttää ihmisen sisällä jotakin. Aaton lähestyessä tiedän, että nyt voin panna puhelimen ja ovet kiinni ja olla omieni kanssa rauhassa. Minusta on erittäin hienoa, että kerran vuodessa on tällainen ritualistisella tavalla hoidettu juttu, jossa voi sulkeutua maailmanmenolta.”
Suosiostaan huolimatta Raskasta joulua -albumeita ja -kiertueita on myös arvosteltu. Kritiikkiä on tullut kahdelta suunnalta, mutta Hietala tietää, mitä tekee.
”Jotkut modernimman rockin kannattajat sanovat, että joululaulujamme kyllä kuuntelisi, mutta jeesustelu hämää ja uskonnollinen viesti on liikaa. Uskonnollisella puolella taas jotkut tuumivat, että olemme häväisseet jotain pyhää. Kaikelle tälle minä sanoisin, että maailma ei ole ihan niin pieni kuin teidän mielikuvituksenne.”
Marco Hietalan lapsuudenperheessä kuunneltiin paljon erilaista musiikkia. Isällä oli kokoelmissaan vanhaa jatsia, klassista musiikkia, rocklevyjä ja irlantilaista kansanmusiikkia.
”Minulla on vahva kelttikytkentä, joka varmaan johti minut myöhemmin kuuntelemaan progeyhtye Jethro Tullia. Sitten sekosin tänäkkään, raskaaseen kitararokkiin.”
Levysoittimessa alkoivat soida isonveljeltä ja naapurinpojalta lainatut raskaan rockin jättiläiset: Deep Purple, Black Sabbath ja Rainbow. Punkrock soi myös, eikä Beatleskaan ole koskaan lakannut olemasta hyvä.
”Olen kuunnellut kaikenlaista musiikkia, mutta lapsuuden suurin rakkaus, raskas rock, on säilynyt.”
Hietalan ilmaisutaito pääsi valloilleen yksinäisinä iltapäivinä kotona, kun äiti ja isä olivat töissä.
”Minulle kehkeytyi joskus yksitoistakesäisenä outo tapa. Lueskelin vinyylilevyjen tekstejä, kuuntelin biisejä ja lauloin niitä täysillä. Soitin myös isän akustista kitaraa.”
Parin vuoden kuluttua tästä Marco Hietala oli kavereidensa ja isonveljensä kanssa perustamassa ensimmäistä bändiään. Laulaminen lankesi kuin vahingossa Marcolle. Muilla ei silloin ollut pokkaa siihen.
”Lauloin, ja se onnistui. Huomasin, että minähän tykkään tästä hommasta.”
Raskaaseen rockiin liitetään kova ääni: kitarat soivat täysillä sekä laulajat vetävät korkealta ja lujaa. Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen.
”Raskaassa rockissa on monia piirteitä. En halua rajata mahdollisuuksiani ja laittaa itselleni kahleita. Ilmaisussani tärkeää on kontrasti, se miten herkemmiltä tasoilta mennään täysille. Mutta kieltämättä tanakat, isot kitaravallit säröillä ovat ilmiselvä merkki metallimusiikista.”
Suomessa on paljon metalliändejä. Hietala on väsynyt ylitarjontaan.
”Genren sisällä on tyyppejä, jotka ovat kuunnelleet vain yhtä ja samaa musaa. Kun he sitten tekevät omaa musiikkiaan, siitä tulee väistämättä vähän sisäsiittoista, nyanssitonta ja tylsää. Onneksi on myös soittajia, jotka rakentavat kuvioitaan ja soinnutuksiaan ennakkoluulottomalta pohjalta, etteivät ne aina mene samaa rataa.”
Vuosien myötä Hietalan musiikkimaku on laajentunut.
”Nykyisin pystyn kuuntelemaan objektiivisesti ja diggailemaan musiikillisia juttuja, jotka teininä eivät olisi tulleet mieleenkään. Olisi esimerkiksi joutunut häpeämään silmät päästään, jos olisi erehtynyt sanomaan kavereille, että Kari Tapion biisistä löytyy hyvä sovitus bassolle.”
Äänekkyyden lisäksi metallimusiikissa on miehinen leima. Hietalaa väite hymyilyttää. Hän taitaa tietää, mistä on kyse.
”No kyllä siinä energiamäärässä tietysti testosteroni helposti haiskahtaa. Joskus metallimusiikin lähestymistapa on rujo ja rupinen, ja sopiihan se paremmin miehille. Toisaalta se ei ole mikään kriteeri. Meillä Nightwishissä on ollut naisia keulilla pitkin vuosia. Kyllä minä täysin suon naisille sen paikan, jonka he ovat musiikissa ottaneet. Varsinkin popin puolella on naisia keulilla vaikka millä mitalla.”
Hietalan mukaan bändimeininki saattaa olla enemmän miesten kuin naisten juttu.
”Bändien poikamaisissa joukkioissa huumori on usein alhaista ja tyhmää. Naiset tahtovat hypätä sellaisen yläpuolelle. Ymmärrän heitä täysin. Ja saavat he, totta Mooses, hypätä sen yläpuolelle! Puhutaan paljon miehen ja naisen tasa-arvosta. Totta kai ollaan niin tasa-arvoisia kuin voidaan, mutta on meissä myös eroja.”
Niin musiikissa kuin elämässään Marco Hietala pyrkii keskittymään olennaiseen: aina ei pidä olla ajan hermolla ja tietää kaikesta kaikkea.
”Nykyään on vaikka millä mitalla kaikkea sellaista, mikä yrittää samaan aikaan olla sekä tiedottavaa että viihdyttävää. Unohdetaan siis turhuudet: Hollywoodin luomien naisihanteiden tsekkailu, muotilehtien seurailu, tosi-tv:t ja puolet päivän lehtien antamasta informaatiosta.”
Hietala arvostaa ihmisessä avomielisyyttä, reiluutta ja oikeudenmukaisuutta. Itse hän toivoo huomaavansa opittavat asiat ja halua oppia.
”Jos voisi vielä kirjoittaa muutaman hyvän kipaleen ja levyttää ne, niin pääsisi silläkin tavalla toteuttamaan itseään.”
Henkisestä puolestaan huolehtiminen on itsensä toteuttamista parhaimmillaan.
”Mitä paremmin itse voi, sitä paremmin suhtautuu muihin ihmisiin, ja sitä paremmin he voivat”, Hietala tiivistää.
Mikä?
Ensimmäinen Raskasta joulua -albumi julkaistiin vuonna 2004. Vuonna 2006 julkaistiin levy Raskaampaa joulua ja 2013 uusi Raskasta joulua -albumi.
Levyillä ja keikoilla esiintyy suomalaisen hevimusiikin etulinjaa: Hietalan lisäksi Ville Tuomi, Antony Parviainen, Tony Kakko, Antti Railio ja Ari Koivunen.
Miksi?
Raskasta joulua -tekijät haluavat välittää joulutunnelmaa. Yhteiskiertueella Kauneimpien joululaulujen kanssa kerätään varoja vammaistyöhön.
Mitä?
Marraskuun alussa esiteltiin Raskasta joulua -porukan musiikkivideo albumin julkaisun yhteydessä. Video tehtiin Pekka Simojoen kappaleesta Tulkoon joulu.
Raskasta joulua -konsertti perjantaina 20. joulukuuta kello 21 Kulttuuritalolla (Sturenkatu 4, Helsinki). Liput Lippupalvelusta 36,50 e.
Jaa tämä artikkeli: