Rukousnauha auttaa hiljentymään vaikka ruuhkabussissa
Koska luterilaista rukousnauhaliturgiaa ei ollut olemassa, kehitteli Tiina Kristoffersson sellaisen itse. Tutkimusmatka kristillisiin traditioihin antoi muitakin välineitä luterilaisuuden harjoittamiseen.
https://www.youtube.com/watch?v=yLmrcLkSMw4
Kampin kappelissa reilut kymmenkunta ihmistä on kokoontunut hiljaiseen kappelitilaan. Aamuinen rukousnauhameditaatio on juuri päättynyt, mutta osa kävijöistä jää vielä hetkeksi istumaan paikoilleen rukousnauhoja hypistellen.
Meditaation ohjanneen Tiina Kristofferssonin rukousnauhassa on 34 helmeä. Nauhassa on iso lenkki ja pieni häntä, jonka päässä roikkuu kalaristi. Pienet, kimmeltävän kirkkaat helmet on aseteltu sinne tänne puisten helmien joukkoon.
”Tämän anglikaanisen rukousnauhan mallin löysin netistä googlailemalla. Se viehätti minua niin ulkonäkönsä kuin käytettävyytensäkin puolesta.”
Rukousnauhojen googlailu oli osa Kristofferssonin pitkää tutkimusmatkaa kristinuskon perinteisiin.
Hän oli kaivannut hengelliseen elämäänsä lisää virikkeitä ja lähtenyt tutkimaan, mitä kristinuskolla on tällä saralla tarjota.
”Halusin harjoittaa luterilaisuutta. Ja mietin silloin paljon sitä, miten tätä luterilaisuutta oikein harjoitetaan, mitä se voisi olla”, Kristoffersson miettii. ”Pistin merkille myös, että moni hakee hengellisyyden kaipuuseen mausteita muista uskonnoista. On meditaatiota, suitsukkeita, mantroja ja rukouskulhoja. Mietin, että meiltä löytyy.”
Kristilliseen mystiikkaan tutustuminen avasi lopulta hengellisen perinteen aarreaitan.
”Oli hienoa huomata, että meillähän on ihan omaakin, todella vanhaa hiljentymisen ja meditaation traditiota”, Kristoffersson kertaa.
Ensimmäisen rukousnauhansa hän tilasi yhdysvaltalaisesta nettikaupasta.
”Vaikka valitsin rukousnauhan osin täysin esteettisistä syistä, minulle oli tärkeää saada se käyttöön. En halunnut pelkkää koriste-esinettä.”
Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua
Kristoffersson lähti heti tutkimaan, millainen protestanttinen liturgia rukousnauhan ympärille liittyy. Mutta sellaista ei löytynyt.
”Se oli siis rakennettava itse.”
Katolisen kirkon rukousnauhaperinne tuntui kaukaiselta ja kiemuraiselta.
”Päättelin, että tuntuakseen ihan oikeasti omalta ja merkitykselliseltä, liturgian tulisi koostua elementeistä, jotka ovat minulle jo valmiiksi tuttuja”, Kristoffersson kertoo. ”Silloin se jäisi myös melko helposti mieleen ja olisi sisäistettävissä hiljaiseksi harjoitukseksi.”
Kristoffersson kokosi intuitiivisesti erilaisia luterilaisen messuliturgian paloja yhteen.
”Jumalanpalveluksen liturgia on minulle tärkeä. Liturgia on ankkuri, joka kaikenlaisen sooloilun sijaan nojaa sukupolvien yli säilyneeseen, ikiaikaiseen perinteeseen.”
Rukousnauhan jokaisella helmellä on tehtävä. Liturgia alkaa rististä ja ristinmerkistä. Puuhelmiä seuraillen edetään syntien tunnustamisesta Isä meidän –rukoukseen. Lopussa helmet johtavat Sanctus-hymniin ja Jumalan Karitsaan. Ne Kristoffersson laulaa hiljaa mielessään. Helminauhan pääosa on pyhitetty esirukoukselle.
”Minulle on tärkeää, ettei rukous jää vain omaan napaan tuijotteluksi ja jonkinlaiseksi omien toiveiden pajatsoksi, vaan, että se nimenomaan kääntäisi meidät kohti maailmaa, muita ihmisiä ja yhteiskuntaa.”
Tiina Kristoffersson tunnustautuu toiminnan ihmiseksi. ”Hyvät ajatukset ja ideat on jalostettava toiminnaksi. Jos ne jäävät vain oman pään sisään pyörimään, ketä ne hyödyttävät?” Musiikkiteatteri Kapsäkin toiminnanjohtajalla on monta rautaa tulessa vapaa-ajallakin.
Esirukoukseen johtaa seitsemän puuhelmeä, joissa kussakin toistaan sama rukous: Herra Jeesus Kristus, Jumalan poika, kirkasta minulle kasvosi.
”Olen miettinyt noita sanoja viime aikoina todella paljon: kirkasta minulle kasvosi. Että mitä kaikkea se tarkoittaakaan.”
Toistuvien rukoussanojen tarkoitus on syventää rukous hiljentymisen ja meditaation tasolle.
Rukousnauhaa pitkin etenemällä sormet tuntevat, milloin pieni puuhelmi muuttuu isommaksi erikoishelmeksi.
”Rukousnauhan kanssa voi pitää silmiä kiinni ja ikään kuin edetä liturgian kannattelemana. Jokaisella helmellä on oma merkityksensä ja ne siirtävät minua rukouksessa eteenpäin. ”
Rukousnauhameditaatiosta on tullut Kristofferssonille tärkeä, päivittäinen tapa hiljentyä.
”Koen, että sen mukana on henkiseen elämääni tullut uskollisuutta ja lojaliteettiä. Olen kokenut tietynlaisen toistuvan rukouksen hyväksi tavaksi kasvattaa tietoisuutta, läsnäoloa ja tasapainon tunnetta.”
Kristoffersson rohkaisee ottamaan rukousnauhan päivittäiseen käyttöön.
”Jotta meditaatiosta tulee pysyvä tapa, kannattaa varata arjestaan joku tietty pysyvä hetki hiljentymiselle.”
Kristoffersson itse on muun muassa käyttänyt aamuisia työmatkojaan rukousnauhameditaatioon.
”Se puoli tuntia ruuhkabussissa oli juuri sopiva aika hiljentyä rukousnauhameditaatioon. Siinä ehti juuri sopivasti käydä koko nauhan läpi ja tulla työpaikalle hyvin valmistautuneena kohtaamaan sen päivän asiat ja ihmiset.”
Tiina Kristoffersson antaa mielellään lahjaksi ajatuksella tehtyjä nauhoja. "Esimerkiksi helmiin voi valita materiaaliksi palmua, ruusupuuta tai vaikka oliivipuuta. Ja esimerkiksi kalaristi on vanha, salainen kristityn tunnusmerkki. Rukousnauhaan voi punoa monenlaisia merkityksiä."
Rukousnauha on työkalu
Tiina Kristoffersson kertoo pohtineensa paljon sitä, kuka liturgioita saa kehitellä.
”Minähän en ole pappi enkä teologi! Että onko tämä nyt ihan ok, että alan itse suunnittelemaan jotain rukousnauhaliturgiaa”, Kristoffersson kärjistää.
”Mutta luterilaisuushan sisältää ajatuksen kaikkien pappeudesta. Ei tähän tarvita mitään erityistä lupaa. Sitä paitsi ajattelen, että jokainen saisi kehitellä ja muokata itselleen mieleisen rukousnauhameditaation liturgian. Tämä on vain sellainen, joka on sopinut minulle.”
Mutta moni muukin siitä on ollut kiinnostunut. Kampin kappelissa vietetään kerran kuussa aamuista Kristofferssonin menetelmään perustuvaa rukousnauhameditaatiota, joka on kaikille avoin. Tulijoita on riittänyt.
Moni on myös kysellyt vinkkejä omien rukousnauhojen kokoamiseen.
”Näihin saa rakennettua monenlaisia merkityksiä. Voi valita vaikka helmiin tiettyjä puulajeja tai liturgisesti merkityksellisiä värejä. Teen näitä itsekin monesti ystävilleni lahjaksi miettien todella tarkkaan materiaalit ja ristimallit, jotta nauha olisi todella lahjan saajalle sopiva.”
Mutta pohjimmiltaan Kristoffersson suhtautuu näihin kauniisiin ja monenlaisella symboliikalla varusteltuihin nauhoihin kuitenkin periluterilaisesti:
”Loppujen lopuksi nämä ovat vain hyviä käyttövälineitä. Näissä itsessään ei ole mitään pyhää, eikä tällaisia kristittynä olemiseen sinänsä tarvita”, Kristoffersson toteaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Harras hetki: Jan Ahonen löysi arjen pyhyyden helluntailaisten "punk-vuosien" jälkeen
HengellisyysRukoushelmet kulkevat Jan Ahosen mukana kaikkialle, minne hän menee. Hiljentymispaikkana on usein ruuhkabussin penkki.