Harras hetki: Jan Ahonen löysi arjen pyhyyden helluntailaisten "punk-vuosien" jälkeen
Rukoushelmet kulkevat Jan Ahosen mukana kaikkialle, minne hän menee. Hiljentymispaikkana on usein ruuhkabussin penkki.
Farkkujen vyötäisillä roikkuu puusta tehty T-kirjain. Se näyttää avaimenperältä, mutta kyseessä on risti, jonka malli on peräisin fransiskaaneilta. Pyöreät helmet paljastavat, että kyse on rukousnauhasta.
Pastori Jan Ahonen liikkuu vain harvoin kaupungilla ilman helmiään.
Ahonen oli viiden vanha, kun ruotsinsuomalainen perhe jätti Göteborgin ja muutti Raisioon Turun lähelle. Samoihin aikoihin Ahosen äiti kääntyi helluntailaiseksi.
Paruusian eli Jeesuksen toisen tulemisen odotus toi lapsuuteen pelkoja. Jos äiti tuli kotiin tavallista myöhemmin, Ahonen pelkäsi, että hänet on temmattu taivaaseen.
Toisaalta helluntailiike tarjosi yhteisön, jossa oli lämpöä ja vilpitöntä yhdessä tekemistä. Lukion ensimmäisen luokan jälkeisenä kesänä Ahonen ja hänen ystävänsä tekivät tupakkatauolla yhteisen uskonratkaisun.
Usein hiljentymisen paikaksi valikoituu kuljettajan takana oleva ruuhkabussin penkki.
Erilaiset tulkinnat herättivät
Ahonen kutsuu helluntailaista nuoruutta "punk-vuosikseen". Silloin hän luuli, että Jumalan valtakunnan toteutuminen riippuu siitä, mitä hän pystyy tekemään.
Vuonna 1998 Ahonen aloitti työn Radio Dein toimittajana. Ahosen yllätykseksi haastateltavat esittivät Raamatusta toisistaan poikkeavia tulkintoja. Ahosta vaivasi myös se, että hänen homoystävänsä joutuivat helluntailiikkeessä "hyvää tarkoittavan vaimentamisen" kohteeksi.
Ahonen lähti opiskelemaan teologiaa saadakseen selvyyttä asioihin. Vuonna 2014 hänet vihittiin evankelis-luterilaisen kirkon papiksi.
Murroksen vuosina Ahonen löysi jotakin, jota hän kutsuu arjen pyhyydeksi. Se ei näyttäydy hengellisten kokousten huippuhetkissä ja mustavalkoisessa varmuudessa, vaan arjen harmauden ja kysymysten keskellä.
Helmien hypistely on intuitiivista
Rukoushelmet Ahonen löysi kaksi vuotta sitten ystävystyttyään Vantaan herättäjäjuhlilla Tiina Kristofferssonin kanssa. Kristoffersson vetää Kampin kappelissa rukousnauhameditaatioita kerran kuukaudessa.
Ahonen käyttää helmiä intuitiivisesti ja vapaasti, sillä hän ei pidä itseään hyvänä ulkoa oppijana, jolle valmiit rukouskaavat sopivat. Usein hiljentymisen paikaksi valikoituu kuljettajan takana oleva ruuhkabussin penkki. Siellä helmien hypistely ei herätä toisten matkustajien huomiota.
Rukoushelmiin tarttuminen auttaa Ahosta päästämään hetkeksi irti menneisyyden murheista ja tulevaisuuden huolista. Se on murehtimiseen taipuvaiselle Ahoselle iso juttu.
Helluntailaisesta körtiksi
Jan Ahonen, 45, on espoolainen perheenisä, pastori ja Jouluradion tuottaja.
Ahonen on helluntailaistaustainen körtti ja Tuomasmessun aktiivi. "Olen aina mennyt yhteisöihin vapaaehtoisuuden kautta", hän sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kun tiettyä rukousnauhaa käyttää paljon, rukous jää sen helmiin” − Nyt myös luterilaiset ovat innostuneet rukousnauhoista
HengellisyysRukousnauhalla on pitkät juuret katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä. Keväällä Espoon hiippakunta tilasi oman rukousnauhan.