null Salahäät Seutulassa

Vappuhääjuhlaa voi viettää vaikka piknikillä. Huttuset tunnelmoivat omissa häämuistoissaan. Kuva: Jani Laukkanen

Vappuhääjuhlaa voi viettää vaikka piknikillä. Huttuset tunnelmoivat omissa häämuistoissaan. Kuva: Jani Laukkanen

Hyvä elämä

Salahäät Seutulassa

Huttusten häät olivat pienet, stressittömät ja ikimuistoiset.

Kun Laura ja Vesa Huttunen päättivät mennä naimisiin vuonna 2008, he miettivät tarkkaan, millaisin menoin.

– Jos olisimme pitäneet perinteiset häät kahden suvun ja ystävien kanssa, häät olisivat paisuneet. Emme osanneet karsia vieraslistaa, ja päädyimme tasapuoliseen kohteluun. Päätimme, että emme puhu häistä etukäteen, emmekä kutsu ketään, he kertovat.

Silti oli selvää, että Huttuset halusivat mennä naimisiin kirkossa. Parista muustakin asiasta haluttiin pitää kiinni, nimittäin hääpuvusta ja hääautosta.

– Teetin hääpuvun. Kun löytää sopivan tekijän, se ei ole juuri sen kalliimpaa kuin puvun vuokraaminen, kertoo Laura, joka oli keksinyt myös tulevan vihkipaikan.

– Olin käynyt laulamassa joululauluja Seutulan kappelissa. Se on pieni, idyllinen, tunnelmallinen ja kodikas. On kuin maalla olisi, hän listaa.

 

Kun pari meni sopimaan vihkimisestä kirkkoherranvirastoon, papiksi valikoitui ensimmäinen vastaantulija.

– Vihkiminen hoidettiin lyhyen kaavan mukaan. Kanttori soitti uruilla sisääntulomusiikin ja häävirren, Vesa muistelee.

Häät pysyivät salaisuutena. Niistä tiesivät vihkiparin lisäksi vain kaaso ja bestman. Heistä tuli myös vihkimisen todistajat, ja myös valokuvaaja ja autonkuljettaja.

Sen sijaan vihkiauto, jolla sulhanen aikoi yllättää morsiamen, melkein paljastui ennen aikojaan. Vesa oli jättänyt auton jonnekin lähiparkkipaikalle ja unohtanut avaimet oveen.

– Joku valistunut kansalainen oli huomannut avaimet ja ottanut rekisteritunnuksen perusteella selvää omistajasta. Kun hän sitten soitti ovikelloamme ja puhui keltaisesta volkkarista, ei Laura tiennyt asiasta mitään. Hän soitti minulle töihin, ja asia selvisi.

 

Yllätykseksi jäi sentään se, että kyseessä oli vuoden 1972 kupla. Sillä sopi huristella maalaismaisemien halki ja vanhaa Porvoontietä pitkin kohti hääyöpaikkaa. Välillä maisemista nautittiin piknikillä, kuohuviinin ja pienen suolaisen kanssa.

– Häämme olivat spesiaalit ja stressittömät, ikimuistoiset, Laura ja Vesa Huttunen sanovat.

Vihkipappi on myöhemmin saatu kastamaan kaksi kolmesta perheen lapsesta. Lasten kastetilaisuudet on nekin pidetty Seutulan kappelissa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.