Kuva: Thinkstock

Samoja häitä vietetään moskeijassa ja kirkossa

Senegalilaiset neuvovat suomalaisia muslimien ja kristittyjen yhteiselossa.

• 28.10.2015 14:20
• Pihla Tiihonen

Suomessa on paljon kristittyjä ja vähän muslimeja, Senegalissa suhde menee toisin päin. Islam sivuaa kuitenkin yhä useamman arkea täälläkin.

Voidaanko Suomessa oppia yhteiselämästä Senegalilta? Tästä keskusteltiin Suomen Lähetysseuran mediatilaisuudessa keskiviikkona. Varsinkin muslimien ja kristittyjen avioliitot puhuttivat.
 

– Senegalilainen sananlasku sanoo, että kun nainen ei ole naimisissa, hänellä ei ole vielä uskontoa. Nuorten rakastuessa vedotaan usein tähän, kertoi pastori Pierre Adama Faye.

Kirkon kehitysyhteistyötä Senegalissa tekevä Jeanette Ndiaye kertoi tuntevansa kristittyjä naisia, joilla on muslimimies.

– Nuoremmat ymmärtävät, että kullakin voi olla oma uskonto avioliitossa.

Liittoon ei suhtauduta välttämättä yhtä suopeasti, jos musliminainen haluaa yhteen kristityn miehen kanssa. Kirkonjohtaja Thomas Diouf kertoi esimerkin kirkossaan ennen aktiivisesta miehestä, joka päätyi ottamaan siihen etäisyyttä rakastuttuaan muslimiin.

– Tytön vanhemmat sanoivat, että sinusta pitää tulla muslimi, jos haluat tyttömme kanssa naimisiin. Kirkon pappi taas kysyi, että rakastatko enemmän Jumalaa vai sitä tyttöä. Jokainen yhteisö yrittää pitää kiinni omistaan.

Toisaalta Diouf tiesi myös kristityn miehen ja musliminaisen häitä, joissa vihkimisseremoniat alkavat moskeijassa, välillä käydään tekemässä paperit virastossa ja lopuksi päädytään kirkkoon. Hän kertoi, että tyttäret seuraavat usein äitinsä uskontoa ja pojat isän.

Senegalilaiset pastori Pierre Adama Faye, kehitysyhteistyön tekijä Jeanette Ndiaye, kirkonjohtaja Thomas Diouf sekä toisena vasemmalta Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki keskustelivat keskiviikkona Suomen Lähetysseuran tilaisuudessa. Kuva: Jarmo Kulonen

Avoin yhteys on näistä kolmesta senegalilaisesta tärkeintä kristittyjen ja muslimien rinnakkaiselossa. He kehuvat yhteiselämän sujumista kotimaassaan.

– Muslimiystäväni saattaa kysyä minulta, kuinka sinä elät kristittynä naisena. Minä voin kysyä häneltä vastaavaa. Juhliin voidaan kutsua sekä imaami että katolinen ja luterilainen pappi. Kaikki sitten rukoilevat vuorotellen, sanoi Ndiaye.

Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki majoitti turvapaikanhakijoita väliaikaisesti Lauttasaaren kirkolla kuukausi sitten. Hän tarjosi heille myös tilat hiljentymiseen.

– Paikka oli auki kaikkien rukouksille, eikä keneltäkään kysytty, mitä uskontoa harjoitat.

Mitä sanottavaa senegalilaisilla on maahanmuuttajia ihmetteleville suomalaisille?

– Älkää pelätkö muslimitulijoita. He ovat rauhanomaisia ihmisiä ja siksi lähtivät kotoaan, Diouf totesi.

– Ei liikaa varovaisuutta, mutta ei myöskään liikaa luottamusta. Yritetään säilyttää Jumalan ja Kristuksen maailma, Faye sanoi.