Sateen sattuessa
Hyttysenpuremia, sadepäiviä ja tylsiä sukulaisia — pessimistin lomasuunnitelmat toteutuvat varmasti.
Tällä lomalla hoidetaan parisuhdetta, remontoidaan mökki, patikoidaan Pyreneillä, kierretään kulttuuritapahtumia, kasvatetaan yrttejä, tavataan ystäviä, opetellaan maisemamaalausta ja otetaan rennosti. Ja petytään.
— Totuus on se, että kaikkea ei pysty tekemään. Jos edes jotakin, niin hyvä, sanoo psykologi Vesa Nevalainen.
Hänen mukaansa suomalaisilla on kieroutunut suhde työhön ja vapaa-aikaan — ja siksi lomaan ladataan kohtuuttomia odotuksia.
— Ajatellaan, että työ on työ ja siellä on ne tietyt jutut ja vapaa-aika on vapaa-aika ja siellä on eri jutut, eikä niitä sekoiteta. Tulee kauheat paineet, kun ensin tehdään työtä vakavissaan hullunkiilto silmissä vuoden pimeä aika ja sitten kesälomalla pitäisi tehdä kaikki ne kivat asiat, jotka vuoden aikana ovat jääneet tekemättä.
— Sitten sitä hauskaa pidetään vaikka väkisin, vedetään pullo viinaa naamaan ja katsotaan, jos se siitä lähtisi, kun ei ala muuten tuntua miltään. Jos olisi hauskaa tasaisesti pitkin vuotta, paineet kesällä eivät olisi niin kovat.
Kokeillaan suunnitelmaa B: varaudutaan vastoinkäymisiin.
— Itikat syövät. Taivaalta tulee rakeita ja ne lommottavat auton. Ja auto tietysti hajoaa muutenkin. Kaikki ikävät sukulaiset pitää tavata loman aikana. Juhannukselta alkaa jo syksy, Vesa Nevalainen luettelee.
Näin ajattelee pessimisti. Hänen odotuksensa todennäköisesti käyvät toteen.
— Ikävä kyllä elämässä tulee eteen paljon ikäviä asioita eikä pieniä hyviä asioita aina huomaa. Siinä mielessä pessimistin käsitys vastaa aika hyvin todellisuutta. Sitä paitsi pessimisti voi yllättyä iloisesti joka päivä, koska jotakin kivaa tapahtuu kuitenkin.
Vesa Nevalainen eläytyi pessimistin sielunelämään kirjoittaessaan Satu Kasken kanssa kirjaa Pessimisti ei pety (Kirjapaja 2011). Hän määrittelee pessimismin elämäntavaksi.
— Pessimistinen ihminen näkee asioista ensimmäisenä tumman puolen, lähestyy asioita negatiivisen kautta.
— Kyse on minän suojelemisesta. Ikäviä asioita tapahtuu väistämättä meille jokaiselle, mutta jos jo etukäteen varautuu pahimpaan, eipä ainakaan pety.
Pessimisti muistaa varautua pahimpaan jopa silloinkin, kun hän uskaltautuu haaveilemaan jostakin.
— Aina jossain vaiheessa pessimisti muistuttaa itseään siitä, että hän ei onnistu. Pessimistin unelmat tuppaavat olemaan sellaisia, että ”pieleen tää nyt kuitenkin menee, mutta voinhan mä tästä haaveilla”, Nevalainen hymähtää.
Silti hänen mielestään pieni annos pessimismiä olisi hyväksi meille kaikille. Jos on parantumaton optimisti, pessimismiä kannattaisi ihan erikseen opetella.
— Se olisi tärkeää ihan hengissä pysymisen kannalta, koska silloin ei mene tyhmästi kaikkiin tilanteisiin mukaan. Pessimismiä voi harjoitella miettimällä omaa käytöstään ja todennäköisyyksiä, miten jossakin tilanteessa voi käydä. On tajuttava sekin, että matkassa voi olla uhkia, asiat eivät aina suju niin kuin on ajatellut, eikä ihmisen elämä ole täydellistä — eikä sen pidäkään olla.
Toinen taito, jota niin optimistin kuin pessimistinkin kannattaisi opetella, on hyvien asioiden huomaaminen.
— Monelta meistä menevät hyvät asiat huomaamatta ohi. Ikävät asiat kyllä huomataan ja niitä jauhetaan ja mietitään pitkään, Vesa Nevalainen toteaa.
Hänen mukaansa pessimistien kuningas ja oppi-isä, kirjailija Kurt Vonnegut totesi aikoinaan, että elämän hyvät asiat menevät äkkiä ohi. Siksi aina, kun jotakin hyvää tapahtuu, se pitäisi sanoa ääneen.
— Kun hyvän asian toteaa ääneen, se jää muistiin. Alkaa oivaltaa, että lämpimiä kesäpäiviä voi olla joskus lapsuuden jälkeenkin.
Pessimisti ei pety -kirja syntyi Nevalaisen mukaan osaksi vastaiskuna monien elämäntaito-oppaiden imelälle ”sinä pystyt siihen” -maailmankuvalle.
— Loputon naminami-elämän hakeminen alkoi tympäistä. Sellaistahan elämä ei ole ihmisellä koskaan. Ehkä meidän kirjamme on pieni palautus todellisuuteen. Mutta yritimme myös ihan vakavasti miettiä, olisiko pessimismistä ehkä hyötyä elämässä.
Nevalaisen mukaan itsensä kehittämisen ideologia myy hyvin, sillä kukapa ei haluaisi olla onnellinen, hyvinvoiva ja kaunis.
— Siihen liittyy myös ajatus, että elämä on lyhyt ja sen aikana pitää kokea ja nähdä mahdollisimman paljon. On listoja paikoista, joissa täytyy käydä ennen kuolemaa, tai mitä pitää lukea tai kuunnella. Tavallaan halutaan maksimoida maan päällä vietetty elinaika, elää mahdollisimman täydesti ja mahdollisimman iloisena.
Entä jos lomalta ei odottaisikaan ihmeitä tai pelkäisi pahinta? Nevalaisen mielestä loma on hyvä silloin, kun sitä ei ole ohjelmoitu täyteen, vaan jää aikaa unelmoida ja olla ihan kaikessa rauhassa tekemättä mitään.
— On hyvä, että välillä ehtii pikkuisen pitkästyäkin.
Siltä varalta, että pessimistin loma tuntuu puuduttavan pitkältä, Nevalaisella on muutama viihdevinkki. Kannattaa unohtaa dekkarit tai Shakespearen tragediat, sillä niiden maailma on pessimistille liiankin tuttu. Niiden sijaan voisi lukea esimerkiksi Kurt Vonnegutia tai Joseph Helleriä.
— Itselleen nauraminen tekee pessimistille hyvää. Vonnegut on kiistämättä kunnon pessimisti, mutta hän osaa vinoilla pessimismille siinä missä muillekin asioille, Nevalainen sanoo.
— Kesämusiikiksi sopisi sitten vaikka Muse: bändin sanoitukset ovat hyvin synkkiä, mutta musiikki iloista ja voimaannuttavaa.
Kolme pessimistiä
Vanhan testamentin Saarnaaja
”Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon. Kaikki, mikä häntä kohtaa, on turhuutta.”
Nalle Puh -kirjojen Aasi I-haa
”Enkös arvannut. Ei hiventäkään parempi tältä puolelta. Mutta kukaan ei välitä siitä. Kukaan ei ajattele sitä. Kurjaa, juuri sitä se on.”
Filosofi Arthur Schopenhauer
”Sanottakoon mitä tahansa, mutta onnellisenkin ihmisen onnellisin hetki on nukahtaminen, niin kuin onnettoman onnettomin hetki herääminen.”
Jaa tämä artikkeli: