6,5 metriä korkeaa Martti Luther -patsasta voi ihastella Eteläisen Makasiinikadun ja Etelärannan risteyksessä.
Sateenkaarilippuun kääritty lasikuitu-Luther kuumentaa aprillitunteita
Etelärantaan pystytettiin reformaation merkkivuoden Luther-patsas. Kirkkohallituksen hanke kuitenkin suututti sekä feministit että konservatiivit.
Helsingin Etelärantaan pystytettiin eilen reformaation merkkivuotta juhlistava Martti Luther -patsas. Ensimmäisen harkkokerroksen muurasi Helsingin piispa Irja Askola vapaamuurarien Helsingin suurloosin avustamana.
Reformaation merkkivuoden muistomonumentiksi tarkoitetun patsaan oli määrä tulla yleisölle nähtäväksi jo aiemmin keväällä. Hanke kuitenkin viivästyi viime metreillä. Aiemmin viivästymisen viralliseksi syyksi kerrottiin patsaan lasikuitupinnan viimeistelyyn tarvittavien hiomalaitteiden kunnostusongelmat.
"Ei sopivaa kirkkotaiteeksi"
Todellinen syy on kuitenkin lasikuidusta valmistetun veistoksen aiheuttama mielipaha. Materiaalivalinnan lisäksi vastustajia hiersi patsasta syleilevä sateenkaarilippu.
– Kirkkohallituksen täysistunto delegoi hankkeen valmistelun yksistään virastokollegiolle, mutta lopputulos aiheuttikin ristiriitaisen vastaanoton, kertoo kirkkoneuvos Tero Malmi-Vaara.
Hänen mukaansa osa kirkkohallituksen täysistunnon jäsenistä kokee, ettei virastokollegio ollut tehtäviensä tasalla. Malmi-Vaaran mukaan hankkeen etenemistä on hiertänyt virastokollegion päätös olla puuttumatta kuvanveistäjä Harri "Happo" Hujasen taiteilijanvapauteen.
– Lopullisesti tilanne riistäytyi käsistä viime tammikuussa järjestetyllä Reformaatio 2017 -visiointiristeilyllä, jolloin hankkeen suunnitteluryhmä esitteli patsaasta valmistettua akryylipienoisjäljennöstä yhdessä rahoittajan ja taitelijan kanssa, Malmi-Vaara sanoo.
– Patsaan muotoilu herätti voimakkaita tunteita. Moni koki sen perinteisen kirkkotaiteen kannalta sopimattomaksi, vaikka muussa yhteydessä patsas olisi nieltykin.
Erityistä närää Joen mukaan on aiheuttanut rakennusmuovijätteestä ja vanhoista muovipeitteistä rakennettu sateenkaarilippu, jolla Luther verhoaa itsensä.
Virastokollegion selvitysmiehen Johannes Kokon mukaan kirkkohallituksen täysistunnon reaktio osoittaa ylitulkintaa.
– Virastokollegio katsoi yksimielisesti, että reformaattorin kantama sateenkaarilippu symboloi Jumalan lupausta Vanhan testamentin Nooalle vedenpaisumuksen jälkeen, Kokko toteaa.
– Patsas on sovituksen elementti, mutta täysistunnon kohdalla se ilmeisesti edellyttää vain harjaantumista uskontolukutaidossa.
Uskonnonvapauden näkökulmasta projektiin ei ole huomauttamista.
– Teologian lisensiaatti Leif Numminen
Kirkko ratsastaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksilla
Tieto kirkkohallituksen virastokollegion valvomasta reformaation merkkivuoden patsasprojektista ehti levitä jo helmikuussa papiston keskuuteen.
Tasa-arvoisen kirkon puolesta taisteleva Feministien kirkko -Facebook-ryhmä kritisoi virkamiestyönä toteutettua patsasprojektia sovinistisuudesta. Kirkko ja kaupungin käsiinsä saamassa kirkkohallituksen virastokollegiolle osoittamassaan kirjeessä Feministien kirkko toteaa, ettei "Helsingin katukuvaan kaivata varsinkaan kirkon toimesta uutta fallosta".
– Aggressioon ja maskuliiniseen määrittelynhaluun perustuva hanke ilmentää patriarkaalisuutta, sanoo hankkeen valmistelua blogissaan arvostellut Feministien kirkko -ryhmän aktiivi, pastori Cecilia Pikkarainen.
– Sinänsä on hienoa, että kirkko haluaa viestittää jäsenilleen, että kaikki ovat tervetulleita. On kuitenkin ongelmallista, että virastokollegio syyllistyy kulttuuriseen appropriaatioon hyväksikäyttämällä sateenkaarivähemmistön tunnuksia. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että Lutherin mainetta halutaan kirjopestä seksuaalivähemmistöjen verellä, Pikkarainen lataa.
Hanke ajaa pienen vähemmistön asiaa
Kirkkohallituksen virastokollegion mainekriisiä papiston keskuudessa syventää se, että myös kirkon vanhoillisempi rintama suhtautuu patsaaseen kriittisesti. Kirkolliskokouksen konservatiivisten pappien muodostama Luther-synodi syyttää virastokollegiota harkinnan puutteesta.
– Uskonnonvapauden näkökulmasta projektiin ei ole huomauttamista. Silti on outoa, että juuri kirkkohallitus toteuttaa tällaisen, sen omien arvojen vastaisen kampanjan, toteaa Luther-synodin puheenjohtaja, teologian lisensiaatti Leif Numminen.
– Martti Lutherin alkuun panema reformaatio merkitsi uskon puhdistusta, ei sen likaamista. Ei ole kirkon ykseyden kannalta rakentavaa, että meille kaikille elintärkeän reformaation merkkivuosi valjastetaan vain yhden pienen vähemmistön homosaatiokampanjaksi, Numminen kritisoi.
Kirkkohallituksen rakennuksen edustalle Etelärantaan pystytetyn Luther-patsaan perustanmuuraamisseremoniassa sai kantaesityksensä reformaation merkkivuoden tunnussävel Reformatione Continua, jonka on säveltänyt puhallintaiteilija Pellervo Pöntinen. Tilaisuudessa avustivat partiolippukunta Ketunmarjat sekä sotilassoittokunta.
Muokattu 3.4.: lisätty "aprilli" otsikkoon ja korjattu sukunimi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkkohallitus sai lahjoituksena arvokkaan alttaritekstiilin: ”Kyllä meille on sanottu, että se ei näytä kristillisen kirkon ristiltä”
AjankohtaistaNorsunluunvalkoisella puuvillalangalla kirjailtu ristin muotoinen kuvio on herättänyt aprillikeskustelua.