null Saunojen Helsinki muuttuu

Klassikko. Ilmar Metsalo ja Panu Haavisto ovat Kotiharjun Saunalla ensimmäistä kertaa. Kuva: Esko Jämsä

Klassikko. Ilmar Metsalo ja Panu Haavisto ovat Kotiharjun Saunalla ensimmäistä kertaa. Kuva: Esko Jämsä

Saunojen Helsinki muuttuu

Julkiset saunat ovat nousussa. Myös asuinkerrostaloissa ollaan taas siirtymässä yksityissaunoista yhteissaunoihin.

Mannerheimintie 12:n kellarissa on jotain, mitä ei arvaisi. Katutasoon avattiin vuonna 2013 Suomen ensimmäinen Burger King -pikaruokala. Viime vuoden lopulla kellariin avattiin Burger King -sauna.

– Idea lähti siitä, kun keskustelimme ravintolapäällikön kanssa, mitä tekisimme ravintolan kellarissa olevalle saunalle. Sauna oli päivitettävä, ja ravintolapäällikkö ehdotti, että tehdään siitä Burger King -sauna, kertoo ketjujohtaja Mikko Mollberg.

Burger King -saunan idea kävi toimitusjohtajalla ja sai vihreää valoa. Sisustussuunnittelija Teuvo Lomanin uudistama sauna ei kumartele perinteille. Pirteästi ravintolan teemaväreillä maalatussa löylyhuoneessa on 48-tuumainen televisio. Oleskeluhuoneessa on Playstation 4, ja olutta ja hampurilaisia voi tilata.

Eikö hampurilaisen syöminen saunassa ole vähän ällöä?

– Eihän sitä kukaan saunassa syö, Mollberg naurahtaa.

Julkisten saunojen comeback

Hampurilaissauna ei ole Helsingin saunaskenen ainoa uutuus. Vuosien tauon jälkeen myös julkiset saunat ovat tekemässä paluuta.

Sodan jälkeinen aika oli helsinkiläisten citysaunojen kukoistuksen aikaa. 1940-luvulla yleisiä saunoja oli yli 120. Monen kodin peseytymismahdollisuudet olivat heikot, ja sauna oli ennen kaikkea pesupaikka.

Kun kaupungin laitamille alkoi kohota lähiöitä, uusiin kerrostaloihin rakennettiin talokohtaisia saunoja, ja julkisten saunojen määrä romahti. 1980-luvulla yleisiä saunoja oli enää alle 10 ja vuonna 2015 neljä. Löylyä piiskaavat sedät ovat paenneet uimahallien saunoihin parantamaan maailmaa.

– Yleisten saunojen kulttuuri on taas heräämässä, toteaa yrittäjä ja vihreiden kansanedustaja Antero Vartia.

Sauna on Suomen vahvin brändi.

– Antero Vartia

Vartia on yhdessä näyttelijä Jasper Pääkkösen kanssa rakennuttamassa Hernesaaren rantaan Löyly-nimistä sauna- ja ravintolakeskusta. Paikan pitäisi aueta kesällä. Hernesaaressa käy vuosittain yli 400 000 risteilymatkustajaa, ja kaupunki pohti, miten aluetta voisi elävöittää.

– Hanke tuli vastaan pari vuotta sitten, ja minä tartuin ruoriin. Minua kiinnostaa saada aikaan asioita, jotka kiehtovat ja innostavat ihmisiä. Näin tässä valtavan potentiaalin, Vartia kertoo.

– Sauna on Suomen vahvin brändi, ja sitä pitää tarjota turisteille, mutta ennen kaikkea teemme saunaa kaupunkilaisille.

Löyly-keskukseen tulee kolme puulämmitteistä saunaa, joista yksi on savusauna. Löylyhuoneista on ikkunat merelle.

– Kävijäkapasiteettia pitää vielä haistella, mutta useita kymmeniä mahtuu saunomaan kerralla.

Vartia uskoo, että yleinen saunakulttuuri on lähtenyt nousuun yksinkertaisesti siksi, että uusia julkisia saunoja on alettu rakentaa. Tarjonnan myötä innostus kasvaa. Sauna on Vartian mielestä ennen kaikkea kohtauspaikka.

– Meillä on vakaa pyrkimys järjestää myös sekasaunavuoroja, joissa ollaan uimapuvut päällä. Pariskunnatkin voivat saunoa yhdessä.

Takaisin lenkkisaunaan

Myös kerrostalosaunominen on murroksessa. Viime vuosikymmeninä pääosaan uusista kerrostaloasunnoista on rakennettu oma sauna. Nyt tilanne on muuttumassa, ja kerrostalojen yhteiset saunat ovat taas astumassa huoneistosaunojen edelle.

– Aiemmin rakentajat halusivat laittaa kaikkiin uusiin asuntoihin saunan. Se oli statusjuttu ja sen kuviteltiin lisäävän asunnon arvoa, kertoo yliarkkitehti Henna Helander Helsingin Rakennusvalvontavirastosta.

Yhä on myös niitä, jotka haluavat mennä itsekseen lauantai-iltana saunaan, mutta muitakin tapoja on noussut rinnalle.

– Yliarkkitehti Henna Helander

Niin ei enää ole. Nyt Helsinkiin valmistuvissa kerrostaloissa voi olla oma sauna joka toisessa tai kolmannessa huoneistossa. Myös Rakennusvalvontaviraston viime kesänä julkaisema ohje kehottaa suosimaan huoneistokohtaisten saunojen sijaan talokohtaisia saunoja.

– Olemme halunneet ottaa kantaa, koska yhteissaunat ovat ekologisempia, Helander toteaa.

Kyse on kuitenkin muustakin. Monet haluavat mieluummin saunoa yhteissaunassa ja ottaa oman saunan tilalle vaikka vaatehuoneen.

– Yhdessäolon kulttuuri on muuttumassa. Yhä on myös niitä, jotka haluavat mennä itsekseen lauantai-iltana saunaan, mutta muitakin tapoja on noussut rinnalle, Helander kertoo.

Myös hän nostaa esimerkiksi uudet julkiset saunat.

– Helsinkiin on tulossa hurja määrä kiinnostavia julkisia saunoja, sekä kantakaupunkiin että laitamille.

"Näkyvyys ei sisällä mitään positiivista"

Yksi kantakaupungin kiinnostava uutuus on vuonna 2013 Merihaan rantaan avattu Kulttuurisauna, mutta siitä on parempi olla hiljaa.

Kulttuurisauna vetää nelisenkymmentä ihmistä, talvella pääsee avantoon ja kiuas lämmitetään ekologisesti puupelleteillä. Saunaa pyörittävä arkkitehti Tuomas Toivonen ei kuitenkaan halua kertoa enempää.

– Paikka on pieni, eikä näkyvyys sisällä mitään positiivista. Ongelma on se, että meillä on liikaa kävijöitä, Toivonen kertoo.

No, ongelmansa kullakin. Mennään sitten muualle.

Vuonna 1928 auennut puulämmitteinen Kotiharjun Sauna on yksi vanhan helsinkiläisen saunakulttuurin säilyneitä helmiä. Valtava kiuas lämpenee metrisillä koivuhaloilla, ja ukot istuvat puku- ja oleskeluhuoneessa lukemassa lehtiä ja pelaamassa shakkia.

Panu Haavisto ja Ilmar Metsalo saunovat Kotiharjussa ensimmäistä kertaa.

– Minun oli täällä pitänyt käydä jo jonkin aikaa, mutta kun on sauna kotona, niin ei välttämättä tule lähdettyä maksamaan yli kymmentä euroa siitä, että käy jossain muualla, Metsalo selittää.

– Kyllä täällä tunnelmaa on! Selvästi on kanta-asiakkaansa, mutta kuitenkin erilaista porukkaa aika paljon. Oli mielestäni oikein hyvät löylyt, Haavisto toteaa.

Jutussa on käytetty lähteenä Ylen artikkelia Viinassa marinoituja omenoita ja venäläistä saippuaa – muistoja yleisistä saunoista.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi