Pastori Manfred Fischer Sovinnon kappelissa.
Savesta rakennettu kirkko
Pastori Manfred Fischer taputtaa soikionmuotoisen pienen kirkon seinää ja alkaa kertoa sen tarinaa. Kirkkonsa menettäneellä berliiniläisellä seurakunnalla ei ollut varaa eikä halua rakentaa uutta isoa betonikolossia. Tilalle tehtiin pieni kirkko.
Vuonna 1985 DDR:n viranomaiset räjäyttivät Berliinin muurin niin sanotun kuolemanvyöhykkeen keskelle jääneen kirkon vain muutama vuosi ennen muurin murtumista. Sovinnon kappeli on rakennettu räjäytetyn kirkon paikalle edullisesti, ekologisesti ja silti vaikuttavasti. Vuonna 2000 valmistunut kirkko on tehty savesta ja vanhan kirkon tiilimurskasta.
— Jos jotakin menee rikki, se on helppo paikata, toteaa pastori.
Kosteudelta kirkkoa suojaavat kunnon perustukset ja katto. Kirkkosali on lämmittämätön, mutta sinne kokoontuvat ihmiset laittavat talvella enemmän vaatetta päälleen ja liikkuvat tilaisuuksien aikana. Kirkkoa kiertävässä puusäleiköllä reunustetussa käytävässä voi kahvitella.
Kirkko maksoi vajaat miljoona euroa, ja se on palkittu arkkitehtuuristaan.
Kirkossa muistellaan muurin vuoksi kuolleita ihmisiä — sekä vartijoita että pakenijoita — ja rukoillaan rauhaa. Siitä nimi Sovinnon kappeli.
Saarnatuolin vieressä olevassa krusifiksissa Jeesuksen toista kättä ei ole naulittu.
— Jos Jeesukselle olisi ollut toinen käsi vapaana, hän olisi siunannut piinaajiaan, vakuuttaa pastori Fischer ja antaa lahjaksi ruispussin.
Ruis on kirkon vierestä, seurakunnan pellosta, ja symboloi uutta elämää.
Jaa tämä artikkeli: