null Seksuaalinen halu on pyhä juttu

Alkaiskohan tuo oleen? Rippikouluryhmässä nuoret voivat keskustella seurusteluun liittyvistä odotuksista ja ulkonäköpaineista. Kuva: Petteri Tikkanen

Alkaiskohan tuo oleen? Rippikouluryhmässä nuoret voivat keskustella seurusteluun liittyvistä odotuksista ja ulkonäköpaineista. Kuva: Petteri Tikkanen

Ajankohtaista

Seksuaalinen halu on pyhä juttu

"Jos rippikouluryhmä on turvallinen, nuori voi kuulla toisilta nuorilta aitoa puhetta seksuaalisuudesta", rippikoulututkija Jarmo Kokkonen sanoo.

Millaisena minä kelpaan tässä porukassa ja näille aikuisille? Se on nuoren peruskysymys myös silloin, kun rippikoulussa käsitellään seksuaalisuutta ja ihmissuhteita, kertoo kirkkohallituksen rippikouluasiantuntija, sukupuolen tutkija Jarmo Kokkonen.

"Hyväksytyksi tulemisen kokemus on lihaksi tullutta armoa. Se on usein paljon tärkeämpää kuin rippikoulun tiedollisen läksyn suorittaminen", Kokkonen painottaa.

Seksuaalisuuden, seurustelun ja sukupuoli-identiteetin käsittely on kirjattu rippikoulusuunnitelmaan, ja Kokkosen mukaan nuoret myös odottavat aihepiirin käsittelyä.

"Nuori odottaa intuitiivisesti, että käsittelytapa on jotakin muuta kuin se, mikä tulee häntä vastaan koulun terveyskasvatuksessa. Osa nuorista kertoo kuitenkin, että he eivät oppineet rippikoulussa mitään uutta näistä asioista."

Ryhmän turvallisuus ratkaisee

Mitä uutta annettavaa rippikoululla voisi olla? Paljonkin, jos ryhmä on riittävän turvallinen, Kokkonen vastaa.

Silloin nuorella on mahdollisuus kuulla toisilta nuorilta aitoa puhetta.

"Usein nuori luulee, että kaikki muut ovat häntä kokeneempia. Turvallisessa ryhmässä nuori uskaltaa sanoa, että 'en ole koskaan seurustellut' tai 'minulla ei ole vielä kokemusta'."

Aito puhe purkaa myös sukupuolten välisiä stereotypioita. Usein tytöt haluavat tietää, ajattelevatko pojat oikeasti vain tyttöjen muotoja.
 

Turvallisessa ryhmässä nuori uskaltaa sanoa, että 'minulla ei ole vielä kokemusta'.

 

"Kun ryhmissä keskustellaan seurustelun pelisäännöistä, tytöt ja pojat tuottavat hyvin samanlaista materiaalia. Molemmat pitävät tärkeimpinä asioina on rehellisyyttä, luottamusta, puhumista ja asioista sopimista."

Isosilla olisi enemmän annettavaa

Vertaissuhteet ovat nuorille niin tärkeitä, että Kokkonen pitää isosten roolia jopa rippikoulua vetäviä aikuisia tärkeämpänä. Tässä seurakuntien rippikoulutyöllä olisi kuitenkin "eteenpäin menemisen varaa".

"Isoskoulutuksessa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat jäävät usein niiden asioiden joukkoon, joita ei käsitellä. Koulutus antaisi isosille valmiuksia liittyä keskusteluihin, sanoittaa pienryhmissä esiin nousevia kysymyksiä ja nostaa asioita puheeksi yhteisillä oppitunneilla."

Isosten osuus rippikoulussa painottuu usein näytelmiin, sketseihin ja huumoriin, mutta Kokkosen mukaan heillä olisi paljon enemmän annettavaa.

"Jos isonen kertoo ryhmäkeskustelussa olevansa biseksuaali, ja että se on hänelle tärkeä identiteetti, se on monelle nuorelle iso juttu."

Porno on keinomaailma

Nuori kohtaa asioita ensimmäistä kertaa, etsii omaa seksuaalisuuttaan ja on monesti hämillään. Samaan aikaan media pitää huolen siitä, että pornon kuvasto "vuotaa" myös nuorten ja lasten maailmaan.

"Vain pieni vähemmistö rippikoululaisista ei ole koskaan nähnyt pornoa. Samalla se on nuorille tabu ja kielletty maailma", Kokkonen sanoo.

Kokkonen näkee aikuisten tehtäväksi kertoa nuorelle, että pornokuvasto luo keinotekoisen maailman, jolla on vähän tekemistä arkielämän kanssa.

"Nuoren on hyvä tietää, että pornon katselu saattaa koukuttaa ja aiheuttaa riippuvuutta. Se voi myös vieraannuttaa todellisuudesta niin, että seksuaalinen läheisyys tuntuu myöhemmin tyhjältä."
 

Pyhän taju varjelee moralismilta

Kokkosen mukaan seksuaalisuus ja toisen ihmisen sylissä koettu intiimi läheisyys on pohjimmiltaan pyhää.

"Jo kirkon varhaiset erämaaisät korostivat, että seksuaalinen halu toisen ihmisen yhteyteen on Jumalan tekoa ja samaa sukua kuin kaipaus Jumalaan. Tätä puolta kukaan muu kuin kirkko ei voi sanoittaa."

Kirkon ihmiskäsityksen mukaan ihmisruumis on pyhä, ja sitä tulee varjella. Tämä tarkoittaa, että toisen ihmisen intimiteetin loukkaaminen on aina pyhäinhäväistys.

"Samalla pyhyyden taju varjelee lankeamasta moralismiin ja pikkutarkkoihin sääntöihin. Pyhyys ja rakkaus ovat lahjoja ja salaisuuksia, jotka eivät ole ihmisen määriteltävissä. Pyhää ei voi ottaa haltuun."

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.