null Selitä se suomeksi Kielikahvilassa 

Homera Rahimi (vas.) ja Zahraa Al-lami opettelevat suomea kuvakorttien avulla, juttuseurana Kersti Kirjalainen (selin).  Parhaimmillaan suomen kielen harjoittelijoita on ollut kahvittelemassa parikymmentä.

Homera Rahimi (vas.) ja Zahraa Al-lami opettelevat suomea kuvakorttien avulla, juttuseurana Kersti Kirjalainen (selin). Parhaimmillaan suomen kielen harjoittelijoita on ollut kahvittelemassa parikymmentä.

Hyvä elämä

Selitä se suomeksi Kielikahvilassa 

Noin joka kuudes helsinkiläinen on vieraskielinen, ja arki ilman suomen kielen taitoa voi olla hankalaa. SPR:n ja Töölön seurakunnan Kielikahvilassa pääsee harjoittelemaan suomen kieltä syntyperäisten kielenpuhujien kanssa.

”Seuraavana asiaa korjausrakentamisesta”, lupaa Yleisradion Selko­uutiset, jonka edellispäiväinen lähetys pyörii valkokankaalla Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. On tiistai-iltapäivä, ja Kielikahvila on jokaviikkoiseen tapaansa alkanut Selkouutisten katsomisella.

Penkeillä lähetystä seuraa viisi ­Irakissa, Afganistanissa, Kuwaitissa ja Hongkongissa syntynyttä suomen kielen harjoittelijaa sekä samankokoinen joukko heidän ohjaajiaan ja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisia.

– Tiedättekö, mitä on korjausrakentaminen, kysyy yksi vapaaehtoisista, Olli Linsiö.

– Remontti, joku vastaa.

Uutisesta on bongattu myös sana ”miljardeja” ja aiheen tiedetään liittyvän jotenkin putkimiehiin. Oikeilla jäljillä ollaan!

Kuwaitista kotoisin oleva Salah Maaloumi haluaa oppia lisää suomea.

Kuwaitista kotoisin oleva Salah Maaloumi haluaa oppia lisää suomea.

Kahvilassa saa kontaktin suomalaisiin

Kielikahvilassa kaikki puhuvat suomea. Yksi osaa muutaman sanan, toinen selviää jo harrastuksiensa kuvailusta.

Uutisten jälkeen kokoonnutaan kahvipöytien ympärille juttelemaan. ­Afganistanista kuusi vuotta sitten Suomeen muuttanut Homera Rahimi nostaa pöydältä kuvakortin ja kokeilee selittää siinä näkyvää tapahtumaa.

– Lapsi. Portaat, hän aloittaa.

Vastapäätä istuva vapaaehtoinen Kersti Kirjalainen kuuntelee ja auttaa sitten.

– Lapsi kiipeää portaita. Missä hän mahtaa olla? Onko hän kotona?

Ehkäpä. Irakista lähtöisin oleva Zahraa Al-lami on paikalla ensimmäistä kertaa ja kuuntelee tarkkaan, kun Kirjalainen selittää sanaa kaide, joka myös näkyy kuvassa.

– Sen ansiosta lapsi ei tipu portailta.

Sekä Rahimi että Al-lami opiskelevat Ammattiopisto Liven työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa ja löysivät tänne ohjaajiensa tuomina. He ovat Kielikahvilaan tyytyväisiä, sillä täällä saa kontaktin suomalaisiin.

Lea Pylkkänen kuuluu Kielikahvilan perustajiin.

Lea Pylkkänen kuuluu Kielikahvilan perustajiin.

Suomen kieli yhdistää erimaalaisia ihmisiä

Kielikahvila on SPR:n ja Töölön seurakunnan yhteisprojekti: ensimmäisen kautta tulevat vapaaehtoiset, toisen kautta tilat. Alkujaan se oli henkireikä vuonna 2015 Ruskeasuolle vastaanottokeskukseen majoittuneille turvapaikanhakijoille. Vastaanottokeskusta ei enää ole, mutta Kielikahvilan tarve ei ole kadonnut: helsinkiläisistä hieman yli 17 prosenttia on vieraskielisiä.

– Aina on joku uusi mukana, ja lisää väkeä mahtuisi, Olli Linsiö mainostaa.

Vapaaehtoisista moni on ollut mukana kahvilan alkuvaiheista asti. He kehuvat kilvan Kielikahvilan hyvää fiilistä ja mahdollisuutta tavata ihmisiä eri puolilta maailmaa. Linsiö on myös ystävystynyt joidenkin kävijöiden kanssa.

– Yhdestä pojasta tuli meille kuin perheenjäsen. Yhteys on tiivis, vaikka hän ei enää Kielikahvilassa käykään.

Olli Linsiö vetää keskustelua selkouutisista.

Olli Linsiö vetää keskustelua selkouutisista.

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.