Seurakuntien arvopohja saa näkyä iltapäiväkerhoissa
”Iltapäiväkerhossa rukoiltiin – äiti tyrmistyi” uutisoi Iltalehti 14.8. Uutisessa kerrottiin helsinkiläisestä helluntaiseurakunnan iltapäiväkerhosta, jossa oli luettu ruokarukous.
Asiantuntija Heljä Petäjä kirkkohallituksesta sanoo, ettei siinä, että uskonnollisen yhteisön iltapäiväkerhossa rukoillaan, ole sinänsä mitään outoa tai kiellettyä. Periaatteena on silti, ettei ketään saa pakottaa uskonnon harjoittamiseen.
– Seurakunnilla on uskonnollinen arvopohja. Kun kunnat hankkivat iltapäiväkerhopalveluita, on niiden vastuulla sopia yhdessä palveluntuottajan kanssa, miten sen erityispiirteet otetaan toiminnassa huomioon. Urheiluseurojen iltapäiväkerhoissa on urheilua, seurakuntien kerhoissa voi olla uskontokasvatusta, Petäjä sanoo.
Hän korostaa sitä, että vanhempien on voitava etukäteen tietää, kuka on iltapäiväkerhon palveluntuottaja. Ihannetilanteessa lapsen vanhemmilla ja palveluntuottajilla on sama arvomaailma.
– Mahdollisuuksien mukaan pyritään siihen, että kunnat eivät sijoita seurakuntien iltapäiväkerhoihin lapsia, joiden vanhempien arvomaailma on toinen.
– Uskonnonvapauden pitäisi toteutua seurakuntien iltapäiväkerhoissa kumpaankin suuntaan. Eli pitää olla oikeus sekä harjoittaa uskontoa eli lukea vaikkapa ruokarukous että kieltäytyä siitä, Petäjä linjaa.
Vantaan seurakunnilla on 14 iltapäiväkerhoa. Lapsia niissä on noin 350. Seurakunnat onkin Vantaalla ylivoimaisesti suurin iltapäiväkerhopalvelujen tuottaja.
– Meillä on ollut hyvä keskusteluyhteys kaupungin kanssa pelisäännöistä, kertoo Vantaan seurakuntien kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa.
Hänen mukaansa iltapäiväkerhoissa on tapana lausua ruokarukous, mutta siihen ei ole pakko liittyä.
– Ristiriitatilanteita tulee tosi harvoin. Vanhemmat tietävät, että seurakunnan kerhotoiminnassa on kristillisiä elementtejä. Ajattelemme, että kyse on kasvatuskumppanuudesta kodin ja seurakunnan kesken.
Kaisa Halonen
Kuva: Lotta Numminen
Jaa tämä artikkeli: