Silkkiä ja samettia
Vantaan seurakuntien omistuksessa on yli 700 kirkkotekstiiliä. Vanhimmat niistä hankittiin Pyhän Laurin kirkkoon 1800-luvulla ja pelastettiin vuoden 1893 tulipalosta. Nyt niitä pääsee ihailemaan näyttelyssä.
Kukkasia helmistä
Kirjaliinoja käytetään nykyisin kirkoissa sekä saarnatuoleissa että evankeliumikirjan alla irrallisilla lukupöydillä. Tämä liina on peräisin todennäköisesti 1800-luvun jälkipuoliskolta, jolloin lukupöytiä ei vielä käytetty. Sen sijaan alttaripöydällä oli Raamattua varten erillinen kirjatuki, jonka päällä oli kirjaliina.
Perimätiedon mukaan liinan olisi ommellut kirkkoherra Erik Anders Crohnsin jälkimmäinen vaimo Nathalia. Kuka ompelija sitten olikin, hänellä oli käytössään juhlavia materiaaleja: samettia, puuvillasilkkiä, kultalankahapsuja ja -nyöriä ja erivärisiä helmiä. Helmistä ja kirjontapistoista syntyi liinaan kukka- ja lehtikuvioita.
Varsinkin katolisessa kirkkotaiteessa ja keskiajan taiteessa kukat — muun muassa liljat ja ruusut — ovat suosittu aihe. Kukkaset ovat tuttuja myös Pyhän Laurin kirkon kävijöille. Niitä näkyy sekä palon jälkeen tehdyissä seinämaalauksissa että Katri Haahden 1990-luvulla suunnittelemissa tekstiileissä.
Jeesuksen logo
Musta samettinen kalkkiliina on kirkkoherra Erik Anders Crohnsin tyttären Idan ompelema. Tarkka valmistusvuosi ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti liina on peräisin 1840–50-luvulta. Se lienee ollut käytössä reilut sata vuotta.
Liinaan on kirjottu orjantappuraseppele, jonka keskellä on paljettisäteiden ympäröimät kirjaimet IHS. Niiden on tulkittu tulevan latinan sanoista Jesus Hominum Salvator eli Jeesus, ihmisten vapahtaja tai In Hoc Signo Vinces eli tässä merkissä olet voittava.
Vanhat kirkkotekstiilit olivat usein silkkiä tai samettia, materiaaleja, joita pidettiin arvokkaina ja juhlavina. Nykyään varsinkaan samettia ei paljon käytetä. Toisaalta esimerkiksi pellavaa, joka nykyisin on suosittua ja arvostettua, pidettiin aiemmin arkisena kankaana. Vanhoissa kirkkotekstiileissä yleisiä helmi- ja paljettikoristeita näkee nykytekstiileissä harvoin.
Jumalan silmä
Jumalan kaikkinäkevä silmä seurasi seurakuntalaisia tästä kalkkiliinasta satakunta vuotta. Liina on hankittu Pyhän Laurin kirkkoon vuonna 1838. Arkistolähteiden mukaan se on ollut käytössä vielä vuonna 1936, mutta mahdollisesti kauemminkin.
Kolmion sisällä oleva silmä on kirkkotekstiileissä ja -taiteessa yleinen aihe. Tässä silmä on maalattu silkille ja sen ympärille kirjotut säteet on koristettu paljetein. Liina on neiti Hedda Lönnbladin ompelema — kyseisestä neidistä ei nykyisin tiedetä nimeä enempää.
Kalkkiliinaa käytetään ehtoollisastioiden peittämiseen. Tämä kalkkiliina on ollut alun perin violetti tai punainen, mutta väri on muuttunut valon vaikutuksesta ruskeaksi. Violetti on katumuksen, parannuksen ja odotuksen väri, jota kirkossa käytetään paastonaikoina. Nykyisin kirkoissa on käytössä kirkkotekstiileistä liturgisten värien mukaiset sarjat, mutta 1800-luvulla kirkkoihin hankittiin pääasiassa violetteja ja mustia kalkkiliinoja.
Papin kilpi
Kasukka on se telttamainen vaate, jota käyttää messussa liturgina toimiva pappi. Kilpikasukka on malliltaan tavallista kasukkaa kapeampi ja sivuilta avonainen, kuin eräänlainen essu.
Tämä kilpikasukka on alun perin ollut musta, mutta on vuosien myötä valon vaikutuksesta haalistunut ruskeaksi. Musta on murheen, surun ja katoavaisuuden väri, jota nykyisin käytetään vain pitkänäperjantaina ja joskus hautajaisissa. 1800-luvulla se oli kuitenkin kirkkotekstiileissä yleisessä käytössä.
Tapana on, että messukasukan selkäosaa koristaa risti, ja myös tämän kasukan selässä on suurikokoinen, aplikoitu latinalainen risti. Sen yläpuolella on kirjaimet INRI ja alapuolella kasukan valmistusvuosi 1852.
Kasukan rinnassa on hopealangasta kirjailtu kolmio, jonka keskellä on Jumalaa tarkoittava hepreankielinen sana JAHVE. Myös kolmio tarkoittaa Jumalaa, sillä se on Pyhän Kolminaisuuden symboli.
Juttua varten on haastateltu tutkija Hanna Kemppiä, joka on tutkinut ja luetteloinut Pyhän Laurin kirkon esineet ja näyttelyssä esillä olevat tekstiilit.
Kirkkotekstiiliviikko 16.–22.11.
Valtakunnallista kirkkotekstiiliviikkoa vietetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Viikon tavoitteena on kiinnittää huomiota kirkkotekstiileihin niin taide- kuin käyttöesineinä. Vantaalla on viikon aikana useampia näyttelyitä, joissa niitä esitellään.
- Hämeenkylän kirkon tekstiilejä on esillä kirkkosalissa 19.–22.11. to–pe klo 9–16 ja la–su tilaisuuksien aikana.
- Kivistön kirkon tekstiileihin voi tutustua 18.–20.11. klo 10–14 tai sopimuksen mukaan, p. 050 413 6266.
- Korson seurakuntakeskuksessa on esillä Korson kirkossa käytettäviä tekstiilejä. Näyttely on avoinna 16.–22.11. ma–pe klo 9–15 ja tilaisuuksien aikana.
- Myyrmäen kirkon seurakuntasalissa on esillä uusia Kristiina Nyrhisen suunnittelemia kirkkotekstiilejä, jotka otetaan käyttöön adventtina. Näyttely on avoinna 16.–22.11. ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–12 ja su klo 10–18.
- Pyhän Laurin kirkon uniikkeja kirkkotekstiilejä on esillä 15.–22.11. klo 9–15 kirkon asehuoneessa.
- Tutkija Hanna Kemppi kertoo Pyhän Laurin kirkon tekstiileistä su 22.11. klo 15 Pakarituvassa musiikillisessa kahvihetkessä. Pääsymaksu 8 e.
Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kirkkotekstiilejä on esillä 16.–22.11. tilaisuuksien aikana.
Tiedätkö jotakin neiti Hedda Lönnbladista? Lähetä postia osoitteeseen vantaan.lauri@evl.fi tai PL 56, 01301 Vantaa.
Jaa tämä artikkeli: