Siluettitaiteilija Sirkka Lekman leikkaa profiileja
Sirkka Lekman huomauttaa, että siluettia ei voi manipuloida meikkaamalla tai ilmeilemällä.

Sirkka Lekman huomauttaa, että siluettia ei voi manipuloida meikkaamalla tai ilmeilemällä.

Siluettitaiteilija Sirkka Lekman leikkaa profiileja

Siluetti on lahjomaton. Se leikataan yhdellä leikkausviivalla eikä sitä korjailla.

Siluettitaitelija Sirkka Lekman nostaa laatikosta paperirasian, sakset, taustapahvin ja vesipullon. Hän pyytää istuutumaan eteensä sivuttain.

– Yritä saada tuo hymy pois naamalta, hän pyytää.

Lekman ottaa rasiasta siluettipaperia ja alkaa leikata. Saksien rapina kuuluu. Pitää pysyä paikallaan kaksi minuuttia, vaikka mieli tekisi kurkistella, millainen kuvasta tulee.

Siluettitaiteiluun tarvitaan sakset ja paperia. Joku käyttää isoja askartelusaksia ja mustaa kontaktimuovia. Siluetti leikataan yhdellä leikkausviivalla eikä sitä voi korjailla. Siihen ei lisätä eikä siitä poisteta mitään.

Lekman käyttää saksalaista kolmeen kertaan mustaksi maalattua postimerkkipaperia, jossa on liima toisella puolella.

– Siinä käytetty pigmentti ei päästä yhtään auringon valoa läpi. Sille annetaan tuhannen vuoden takuu, Lekman kehuu.

Siluetti siis kestää pidempään kuin valokuva.

Valmiin siluetin Lekman liimaa toiselle paperille, mieluiten vastakkaisväriselle kartongille.
 

Selfie ja siluetti ovat eri maailmoista

Sivuprofiilista leikattu siluetti on aivan muuta kuin nykyajan selfiet.

– Siluetti on lahjomaton. Sitä ei voi manipuloida meikkaamalla tai ilmeilemällä. Nenää ja kaksoisleukaa voi muokata kauneusleikkauksessa, mutta harva tekee niin, Sirkka Lekman kertoo.

Siluetin on muistutettava malliaan.

– Kauneuden standardia ei ole olemassa, koska on paljon erilaista kauneutta. Rumaa ihmisprofiilia ei ole olemassa, Lekman sanoo.

Hän toivoo, että siluetin kohteena ollut ihminen hyväksyy sen, miltä hän näyttää. Suomalaiset valitettavasti usein moittivat ulkonäköään.


Moni muistaa siluettileikkaaja Sirkka Lekmanin Linnanmäeltä, jossa hän työskenteli kahtenakymmenenä kesänä.

Harjoittelu alkoi jo lapsena

Siluettien tekeminen vaatii paljon yksinäistä puurtamista ja harjoittelua. Sirkka Lekmanin mukaan taitoa on vaikea opettaa toiselle. Itse hän seurasi vuosikymmenten ajan isänsä siluettitaidetta. Silti hän ei voi sanoa, että olisi oppinut taidon isältään. Lekmanin isä leikkasi siluetteja esimerkiksi Linnanmäellä.

Lekman ryhtyi tekemään siluetteja jo pikkutyttönä. Koulussa luokkatoimikunnat rohkaisivat häntä tekemään siluetteja myyntiin.

– Vähitellen taitoni olivat niin hyvät, että 1980-luvulla isä pyysi minua tuuraamaan häntä Linnanmäelle kahdeksi viikoksi, Lekman kertoo.

Siitä tuli yhteensä kahdenkymmenen vuoden kesätyö. Opettajana ja koulun rehtorina toiminut Lekman vietti lomansa siluettitaiteen parissa.
 

SIluetteja näkyy luolamaalauksissakin

Muutama vuosi sitten Sirkka Lekman oli vakavassa onnettomuudessa. Toipuessaan hän päätti, että siluettitaiteen historia on saatava talletetuksi. Hän kirjoitti kirjan Siluetti – varjokuvia ja niiden tekijöitä, jossa hän esitteli taidemuodon historiaa.

Kirjan mukaan siluetteja on ollut ensimmäisissä luolamaalauksissa, hieroglyfeissä ja antiikin kreikkalaisten maljakoissa. Niitä on myös liikennemerkeissä ja muissa kylteissä.

Suomalaisia siluettitaiteilijoita on tällä hetkellä kaksi. Toinen on Särkänniemessä leikkaava Väinö Kemppainen.

Huhtikuussa Lekman leikkaa kävijöiden siluetteja kympillä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Ogelin liikekeskuksessa perjantaina 8.4. kello 12–17 ja lauantaina 9.4. 10–15.

 

P.S.

Asun Oulunkylässä ihanassa asunnossa keskeisellä paikalla.

En ole koskaan tietoisesti lipsunut arvoistani.

Ihmettelen, miten tämä kansa on niin masentunutta. Jäin tammikuussa leskeksi ja joudun kokoamaan itseni joka päivä. Voisin jäädä kotiin masentumaan, mutta en anna sen tapahtua.

 

www.sirkkalekman.fi

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: