null Solidaarisuutta somessa: Ompeluseuran naiset kannustavat toisiaan eteenpäin

Digiajan ompeluseura. Facebookissa toimii laaja hyväsisko-verkosto, jonka jäsenet tapaavat toisiaan myös kasvollain esimerkiksi työpaikkavierailuilla. Kuva: Hans Eiskonen

Digiajan ompeluseura. Facebookissa toimii laaja hyväsisko-verkosto, jonka jäsenet tapaavat toisiaan myös kasvollain esimerkiksi työpaikkavierailuilla. Kuva: Hans Eiskonen

Hyvä elämä

Solidaarisuutta somessa: Ompeluseuran naiset kannustavat toisiaan eteenpäin

Facebookiin perustetussa hyväsisko-verkostossa jokainen on esikuva. Ompeluseurassa on jäseniä jo yli 6 500.

Brändää itsesi. Loista somessa. Etsi piilotyöpaikat vaikka kiven takaa. Työnhaku on kokoaikatyötä. Näin on varsinkin, jos on nainen. Varsinkin, jos on nelikymppinen nainen.

Tai siltä Erika Weckströmistä, 40, tuntuu. Kun Weckström sai kutsun Facebookissa toimivaan Ompeluseura-naisverkostoon, hän vastasi myöntävästi. Ompeluseurassa naiset keskustelevat työelämästä, jakavat kokemuksiaan ja vinkkaavat työpaikoista.

– Koen, että iästäni ja sukupuolestani on ollut voittopuolisesti haittaa työelämässä, Weckström sanoo suoraan. Tällä hetkellä hän on työtön työnhakija.

– Osa-aikaisuudet ja pätkät vyörytetään naisille, samoin mieskollegoita huonommat palkat.

Weckström kertoo tehneensä työuransa aikana vain sijaisuuksia ja projekteja. Opinnoista sen ei ainakaan pitäisi olla kiinni, sillä hänellä on yhteiskuntatieteellinen ylempi korkeakoulututkinto. Onko vika siis iässä?

– Nainen on sikäli aina väärässä iässä, että kun hän ei ole hedelmällisessä iässä, hän alkaa olla jo liian vanha.

Muutaman kerran työhaastattelija on kysynyt lapsettoman Weckströmin perhetilanteesta, vaikka niin ei saisikaan tehdä.

– En ole suostunut vastaamaan.

Weckström on löytänyt Ompeluseuran verkostosta vertaistukea ja uusia työideoita.

– Hienoa on, ettei tässä huonossa työtilanteessa keskustelu pyöri surkuttelun ympärillä.

Tsemppausta, ei lannistamista

Ompeluseuran siemen kylvettiin, kun ystävykset Milla Halme ja Maria Teikari keskustelivat yliopistovuosinaan työelämästä. Myöhemmin Maria Teikari todisti sukupuoleen liittyvää törkeää syrjintää ja päätti perustaa Facebookiin Ompeluseuran.

– Tuli vahva tunne, että täytyy tehdä jotakin.

Hän kutsui mukaan Halmeen, josta tuli ryhmän toinen ylläpitäjä. Ompeluseurasta tuli naisille, tai kuten Teikari ja Halme haluavat alleviivata, naiseksi itsensä kokeville, tarkoitettu matalan kynnyksen keskustelupaikka. Ryhmän jäsenet tapaavat myös Facebookin ulkopuolella: tutustuvat innostaviin naisjohtajiin ja järjestävät työpaikkavierailuja.

Iästäni ja sukupuolestani on ollut voittopuolisesti haittaa työelämässä.

- Erika Weckström, 40

Toukokuussa 2016 jäseniä oli jo melkein 5 500. Joukko on monenkirjava, mutta moni heistä on korkeakoulutettu, kuten hallintopäällikkönä työskentelevä Maria Teikari ja edunvalvontajohtaja Milla Halme.

Ryhmän jäseneksi pääsee vain kutsuttuna. Perustajien mielestä se on pitänyt keskustelun tason korkeana: ryhmäläiset keskittyvät tsemppaamiseen, eivät lannistamiseen.

– Jokainen voi olla esikuva. Esikuvat näyttävät, että mikä tahansa on mahdollista, Halme sanoo.

Sukupuolten tasa-arvo ei vielä toteudu

Miksi Ompeluseura on rajattu vain tietyn sukupuolen edustajille?

– Työelämässä ei vielä ole saavutettu tilannetta, jossa kaikkia sukupuolia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti, Maria Teikari toteaa.

Suomea pidetään sukupuolten tasa-arvon mallimaana, mutta tilastot kertovat toista. Naisten työurat etenevät yhä hitaammin kuin miesten. Naisia näkyy yritysten johdossa yhä vähemmän kuin miehiä. Naiset tienaavat yhä huonommin kuin miehet.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti jo vuonna 2007 samapalkkaisuusohjelman, jonka oli tarkoitus kaventaa sukupuolten palkkaeroa 15 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Kun projektia arvioitiin, kävi ilmi, että tavoitteeseen ei ollut päästy.

Mieluummin muutamme työelämää omalla toiminnalla.

- Ompeluseuran perustajajäsen Maria Teikari

Ministeriön tutkijoiden lääkkeet tilanteen korjaamiseksi ovat tuttuja. Työelämän segregaatiota eli alojen nais- ja miesvaltaistumista tulee lieventää. Palkanmuodostusta pitää muuttaa. Perhe ja työ pitää pystyä sovittamaan yhteen yhä paremmin, eikä sitä saa jättää vain naisten asiaksi.

Ongelmat ja niihin esitetyt ratkaisut ovat tuttuja Maria Teikarille ja Milla Halmeelle. Ompeluseuralaiset keskustelevat silti enemmän siitä, miten työelämää tasa-arvoistetaan nainen kerrallaan.

– Rakenteiden muuttumisen odottelu on turhauttavaa, joten mieluummin muutamme työelämää omalla toiminnallamme, Teikari toteaa.

Vanhempainvapaasta voi tulla ongelmia

Viestintätoimisto Ellun Kanoissa työskentelevä Sini Korpinen, 29, liittyi Ompeluseuraan oppiakseen lisää muilta naisilta.

– Hyväsisko-verkosto kiinnosti. Parasta ryhmässä ovat keskustelut muun muassa johtajuudesta ja rekrytoinnista.

Korpinen kokee, etteivät ikä ja sukupuoli ole vaikuttaneet negatiivisesti hänen työuraansa.

– Toki on ollut tytöttelyä ja sitä, että olen joutunut puolustamaan ammattitaitoani, koska olen nuori nainen. Toisinaan minulta on odotettu vähemmän kuin muilta. Niistä selviää, kun hoitaa asialliset hommat kunnolla.

– Vaikka en ole kokenut suoraa syrjintää, ei ole jäänyt tunnetta, ettei syrjintää olisi. Olen kuullut karmeita juttuja esimerkiksi vanhempainvapaaseen liittyen.

Korpinen itse jää kesällä vanhempainvapaalle. Tilanteesta tietoinen työnantaja tarjosi keväällä ylennyksen.

– Se on arjen feminismiä, selkeä viesti, että meillä ei raskaudesta rangaista!

Jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön samapalkkaisuusohjelman arviointiraportteja vuosilta 2011 ja 2015.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Facebookin puskaradioryhmissä tieto kulkee ja kotiseuturakkaus kukoistaa

Hyvä elämä

Kaupunki- ja kaupunginosakohtaisissa ryhmissä tarjotaan ja saadaan naapuriapua, mutta välillä riidellään ja puidaan ikuisuuskiistoja.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.