Sovittelussa herää vastuuntunto
Ymmärtäväisyydellä edistetään sopua. Sen tietää vapaaehtoinen sovittelija Micce von Schantz.

Ymmärtäväisyydellä edistetään sopua. Sen tietää vapaaehtoinen sovittelija Micce von Schantz.

Sovittelussa herää vastuuntunto

Rikos- tai riita-asioita ei tarvitse aina viedä oikeussaliin, vaan niitä voidaan sovitella myös vapaaehtoisvoimin.

Kuvitellaan tilanne, jossa espoolaisnuori rikkoo ilkeyksissään naapurinsa omaisuutta. Nimitetään häntä Kalleksi. Naapuri nimeltä Matti kuulee rikosilmoitusta tehdessään, että vahingonteko on asianomistajarikos. Se tutkitaan, jos hän vaatii rangaistusta. Halutessaan Matti voi myös yrittää sopia asiasta Kallen kanssa.

Länsi-Uudenmaan sovittelutoimistolla on toimipiste Mankkaalla. Sen työntekijät selvittävät ensiksi, soveltuuko asia sovitteluun ja ovatko molemmat asianosaiset halukkaita neuvottelupöytään. Sen jälkeen asia siirtyy kahden koulutetun vapaaehtoisen hoidettavaksi. He varmistavat, että kohtaamisessa säilyy asiallinen ilmapiiri.
”Jos osapuolet selvittävät asiaa kadulla, lopputulos ei todennäköisesti ole onnistunut”, sanoo vuoden vapaaehtoisena sovittelijana toiminut Micce von Schantz.
Molemmat asianosaiset pääsevät tapaamisessa ääneen tasapuolisesti. Tilanne eroaa oikeusistunnosta, jossa puheenvuoroja jakavat tuomarit ja äänessä ovat lähinnä asianajajat ja syyttäjä.
”Sovittelussa osapuolet omistavat asian itse. Käräjäoikeudessa osapuolten välinen kohtaaminen voi jäädä kokonaan pois”, sovittelun ohjaajana työskentelevä Leila Urpela kertoo.

Sovittelijat eivät varsinaisesti puutu sopimuksen sisältöön. He kyselevät tapahtuneesta ja kirjaavat ylös, mitä asianosaiset sopivat asian hyvittämisestä. Silloin kun käsitykset tapahtuneesta ovat kovin erilaisia, voi yhteiseen sopimukseen pääseminen olla vaikeaa. Näkemykset voivat kuitenkin lähentyä kohtaamisessa.
Leila Urpela ja hänen työtoverinsa Essi Virtanen korostavat sovittelun vapaaehtoisuutta. Prosessin voi keskeyttää milloin vain. Asianomistajarikoksissa rikosoikeudellinen käsittely päättyy, jos sopimus syntyy, ja asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa.

Suurin osa sovittelutoimistoon tulevista asioista liittyy rikoksiin. Eniten aloitteita tekee poliisi, mutta toimistoon ottavat yhteyttä myös asianomaiset itse tai syyttäjä.
Toimiston palvelua käyttävät kaikenikäiset, ja rikosten lisäksi käsittelyssä on erilaisia riita-asioita.
Entä jos Kalle varastaa Matin auton humalassa ja ajaa sen metsään? Auton romuttamisesta johtuvista vahingonkorvauksista Kalle voisi sovitella, mutta moottoriajoneuvon käyttövarkaudesta, rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta hän joutuisi oikeuteen. Ne ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia.

Sovittelusta on usein hyötyä, vaikka sopimusta ei synny tai edessä häämöttää oikeuskäsittely.
”Kalle ehkä ymmärtää, että Matti tarvitsee autoa työmatkoihin tai lasten kuljettamiseen harrastuksiin”, von Schantz kuvailee.
Eikä kyse ole pelkästä rahasta. Tapaamisessa Kalle pääsee pyytämään tekoaan anteeksi, ja Matti saa kertoa harminsa kasvokkain.
Oikeudessa syytetty ei välttämättä pääse vaikuttamaan lopputulokseen paljonkaan. Von Schantzin mukaan nuorelle tekijälle voi jäädä siitä negatiivinen, jopa aggressiivinen mieli. Sovittelussa heräävä vastuuntunto saattaa auttaa pois vääriltä raiteilta.

Tekohetkellä pieneltä tuntuva tyhmyys tulee joskus kalliiksi. Von Schantz sanoo, että sotkiessaan seiniä spray-maalilla nuori ei ajattele, että ne joudutaan käsittelemään uudestaan.
Toisinaan vahingon korvaaminen työllä on rahakorvausta kasvattavampi vaihtoehto. Von Schantz toteaa, että koululaisilla suuret korvaussummat jäävät helposti vanhempien maksettaviksi, työt nuoren pitää sen sijaan suorittaa itse.
Sovittelutoimiston mukaan sopimuksista pidetään kiinni kiitettävästi.
”Osapuolet päättävät itse sopimuksen sisällön, jolloin se on helpommin täytettävissä. Seuraamme, miten sopimukset toteutuvat, ja annamme siitä tiedon aloitteen tehneelle viranomaiselle”, Essi Virtanen sanoo.
Sovittelusta tuli lakisääteistä vuonna 2006. Se on valtiorahoitteista toimintaa, jota toteuttavat kunnat tai yleishyödylliset järjestöt. Länsi- ja Kaakkois-Suomen sovittelutoiminnasta vastaa Yöjalka ry.

Lähisuhdeväkivaltaan lukeutuvissa tapauksissa ja vakavissa rikoksissa asia menee syyteharkintaan sovittelusta huolimatta. Sovittelutulos huomioidaan oikeusprosessissa.
”Rangaistus saattaa olla lievempi, jos tekijä on osoittanut ottavansa vastuun teostaan. Rajatapauksissa sovittelutulos voi vaikuttaa jopa siihen, tuomitaanko tekijä sakkoihin vai vankeusrangaistukseen”, kertoo Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä ja apulaispäällikkö Tapio Mäkinen.

Mäkisen mukaan syyttäjälaitos suhtautuu sovittelumenettelyyn positiivisesti. Hänen mielestään on pääsääntöisesti yhteiskunnan ja yksilöiden etu, että konfliktitilanteet puretaan sovittelussa.
Sovitteluun osallistuminen on osapuolille maksutonta, kun taas oikeudenkäyntikulut voivat olla isot.
Myös valtio säästää, kun asiaa­ ei pyöritetä syyttäjälaitoksen ja käräjäoikeuden ­kautta.
”Suurin hyöty saadaan, jos sovitteluun mennään poliisin ehdotuksesta heti rikosilmoituksen tekovaiheessa. Pidän sovittelua tärkeänä osana järjestelmää”, Mäkinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: