Rikottu auto Vantaan Kaivokselassa 11.7.2010.
Rikosten sovitteluun tarvitaan lisää vapaaehtoisia Vantaalla
Vapaaehtoisen sovittelijan tehtävässä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen. Rikosten sovittelutoiminta sai alkunsa Vantaan seurakuntien aloitteesta.
Vantaan sovittelutoimisto etsii uusia vapaaehtoistyöntekijöitä rikos- ja riita-asioiden sovitteluun Vantaalle sekä Itä- ja Keski-Uudellemaalle. Seuraava vapaaehtoisten sovittelijoiden haku alkaa maaliskuussa. Koulutus alkaa syyskuussa ja jatkuu kevääseen 2018.
Uusia sovittelijoita tarvitaan, koska sovittelualoitteiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2016 Vantaan sovittelutoimistoon tuli yhteensä 1141 sovittelualoitetta, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 683. Vantaan sovittelun esimies Tiina Snellman kertoo, että voimakas kasvu johtuu ennen muuta lisääntyneestä yhteistyöstä poliisin kanssa sovitteluun ohjaamisessa. Suurin osa sovittelualoitteista tulee poliisilta.
"Paras sovittelija on tavallinen ihminen"
Sovittelija avustaa ja ohjaa keskustelutilannetta, jossa etsitään yhteistä ratkaisua sovittelutilanteeseen yhdessä tapauksen osallisten kanssa. Tehtävässä tarvitaan Snellmanin mukaan ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ja halua oman toiminnan arvioimiseen.
– Paras sovittelija on tavallinen ihminen, jolla on kykyä dialogisuuteen. Taustakoulutuksella ei ole väliä, mutta monipuolisesta työ- ja elämänkokemuksesta on hyötyä tehtävässä, Tiina Snellman sanoo.
Snellman tähdentää, että sovittelijalla ei ole juridista valtaa, eikä sovitteluun liity rikostutkintaa tai syyllisyyden selvittämistä.
Paras sovittelija on tavallinen ihminen, jolla on kykyä dialogisuuteen.
– Sovittelun esimies Tiina Snellman
– Tilanteessa etsitään yhteistä näkemystä siitä, miten asia saataisiin ratkaistua.
Soviteltavat tapaukset ovat useimmiten pahoinpitelyjä tai vahingontekoja. Kansalaisen itse tekemä riita-asian sovittelualoite voi koskea esimerkiksi naapuririitaa, jota ei ole tarkoituksenmukaista puida rikosprosessilla. Riita-asioina on soviteltu myös koulukiusaamisia ja lemmikkieläimiin liittyviä tapauksia.
Aloitteen sovitteluun voi tehdä kuka tahansa asiaan osallinen. Vain lähisuhdeväkivallan sovittelussa aloitteen tekeminen on rajattu poliisille tai syyttäjälle.
– Tehtävä on vaativa, mutta vapaaehtoisemme ovat tehneet pitkiä uria. Kaikki keväällä 2014 päättyneen kurssin vapaaehtoiset ovat pysyneet mukana lukuun ottamatta muutamaa, jotka ovat muuttaneet toiselle paikkakunnalle, Snellman kertoo.
"Jokaisesta tapauksesta oppii uutta"
Vantaalainen Jari Katila, 49, on toiminut sovittelun vapaaehtoisena vuodesta 2009 alkaen. Katila on sovitellut sekä tavallisia sovitteluasioita että tapauksia, joihin liittyy lähisuhdeväkivaltaa. Katilan kokemuksen mukaan tehtävässä pärjää maalaisjärjellä.
– Pyrin aina aloittamaan tapaamiset puhtaalta pöydältä. Jokaisesta tapauksesta oppii jotakin uutta. Tilanteet saattavat olla hyvinkin erilaisia, vaikka näyttäisivät paperilla samanlaisilta.
Katila kertoo hakeutuneensa sovittelijaksi, koska halusi antaa vapaaehtoisena oman panoksensa yhteiskuntaan. Tehtävä on opettanut ihmissuhdetaitoja ja lisännyt hänen ymmärrystään siitä, että elämässä on "muutakin kuin mustaa ja valkoista".
Erityisen palkitsevia ovat tilanteet, joissa tapaukseen löydetään tapaamisen aikana ratkaisu ja osallisten ahdistus vaihtuu ilon ja helpotuksen tunteisiin. Kaikissa tapauksissa yhteistä ratkaisua ei löydy, mutta Katilan mukaan tilanteet eivät ole jääneet vaivaamaan.
– Olipa sovittelu edennyt miten tahansa, ajattelen tilannetta jonkinlaisena onnistumisena. Olen kuitenkin antanut tilanteeseen sen, mitä olen pystynyt, hän sanoo.
Sovittelun tuloksena voi olla anteeksipyyntö, rahakorvaus tai vahingon korvaaminen työllä. Useimmiten sovittelun asiakkaat sitoutuvat vahvasti tekemiinsä sopimuksiin. Vain noin neljässä prosentissa sovitelluista tapauksista sopimus jää toteutumatta.
Juttuun on lisätty kainalo 27.1. kello 15:40.
Sovittelu alkoi Vantaan seurakuntien aloitteesta
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on lakisääteistä, maksutonta, koko väestölle tarkoitettua palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolille järjestetään mahdollisuus käsitellä tapahtunutta turvallisessa ilmapiirissä puolueettomien sovittelijoiden ohjauksessa.
Sovittelutapauksen kustannukset ovat noin kymmenesosa oikeusprosessiin verrattuna.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu aloitettiin vuonna 1983 Vantaalla seurakuntien diakoniatyön aloitteesta. Alussa painopiste oli erityisesti lasten ja nuorten tekemien rikosten sovittelussa.
Toiminta laajeni myöhemmin muihin kuntiin. Vuonna 2006 sovittelusta tuli lakisääteistä ja valtakunnallista.
Vantaan sovittelutoimisto tuottaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelut 15 kuntaan. Mukana ovat Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Tuusula ja Vantaa.
Vantaalla seuraava sovittelijoiden haku käynnistyy maaliskuussa ja peruskoulutus alkaa syyskuussa. Yhteensä 55 tuntia kestävä sovittelijoiden koulutus sisältää lähiopetusta, kirjallisia tehtäviä ja harjoituksia. Hakuohjeet löytyvät helmikuussa Vantaan sovittelutoimiston sivuilta.
(Lähde: Vantaan sovittelutoimisto)
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suonpää: Tietämätön kansa vaatii kovempia rangaistuksia
PuheenvuorotRikoksista seuraavat rangaistukset eivät näytä vastaavan suomalaisten oikeustajua. Tai ainakin ihmiset luulevat niin.
