Kello soi. Tulevaisuuden kirkossa usko pysyy mutta sen harjoittamisen tavat muuttuvat. Kohtalon kysymys on, kuuluuko kirkon kutsu.
Stadin seurakunnat somettavat
Facebook, Twitter, Instagram ja blogit ovat osa 2000-luvun hengellisyyttä.
Teksti Silja Viitala
Kuva Esko Jämsä
Seurakunnat ovat vahvasti mukana sosiaalisessa mediassa.
– Suomessa on ymmärretty, että sosiaalinen media, eli some, on kuuntelun paikka ja läsnäolon väline. Suomalaiset seurakunnat ovat Euroopan mittakaavassa edelläkävijöitä somen käytössä, sanoo pappi ja tutkija Meri-Anna Hintsala.
Hintsala on virkavapaalla Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäsuunnittelijan tehtävästään ja toimii tällä hetkellä tutkijana Helsingin yliopistossa. Hintsala on julkaisut yhdessä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan kanssa vuonna 2012 tutkimuksen Kohtaamista vai oikeaa tietoa? Kirkon työntekijöiden kokemuksia työstä sosiaalisessa mediassa.
Hintsalan mukaan yhä useampi työntekijä kokee, että some tuo heidän työlleen lisäarvoa. Työskentely somessa nähdään ihmisten kohtaamisena ja auttamisena sekä oikean tiedon jakamisena. Lisäksi 90 prosenttia kirkon työntekijöistä kokee somen olevan ensisijaisesti viestintää.
– Sosiaalisen median käyttöön tarjotaan koulutusta seurakunnissa vaihtelevasti. Olisi suotavaa, että yhä useammat näkisivät somen rahareiän sijasta myös säästämisen välineenä ja seurakunnan palvelemisena. Some ei myöskään ole teologian haastaja vaan sen mahdollistaja, Hintsala arvioi.
– Myös tulevaisuuden kirkko kokoontuu Kristuksen ympärille. Tavat harjoittaa uskontoa vain monimuotoistuvat ja muuttuvat joustavammiksi.
Verkkopappi Markus Kartano Helsingin seurakuntayhtymästä on samoilla linjoilla.
– Ihmisen sosiaalinen verkosto on laajentunut nettiin. Jumalanpalveluksessakin voi hakea verkosta lisämateriaalia tai raamatunkohtia. Tekniikan kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia.
Kartano vastaa on Helsingin seurakuntien uskotoivorakkaus.fi-sivustosta, ja hän kokeilee mielellään uusia sosiaalisen median palveluja. Uskotoivorakkaus-ryhmä perustettiin Facebookiin jo vuonna 2008. Nyt sivulla on yli 30 000 tykkääjää, ja uutta sisältöä tulee päivittäin. Facebookissa on Helsingin kaikilla seurakunnilla oma sivu. Yhteensä tykkääjiä on yli 13 000.
– Tykkääjiä voisi olla enemmänkin, kun miettii, kuinka paljon ihmisiä kuuluu Helsingissä kirkkoon. Toisaalta monet eivät seuraa mitään yhteisöjä Facebookissa. Joka tapauksessa tykkääjien määrä ei kerro kaikkea, sillä sisällöt näkyvät kavereillekin.
Verkkopappi pohtii seurakuntalaisten ottamista mukaan sometyöhön tulevaisuudessa. Jos seurakunnan resurssit pienenevät, vapaaehtoiset voisivat auttaa. Joissakin seurakunnissa näin on jo tapahtunut. Seurakunnilta vapaaehtoisten hyödyntäminen vaatii kuitenkin yhteisiä linjauksia ja koulutusta.
Uskotoivorakkaus.fi tuli kuvapalvelu Instagramiin vuoden 2013 lopulla. Puolessa vuodessa kirkko on julkaisut siellä vajaat 300 kuvaa. Heti alussa uskotoivorakkaus.fi lanseerasi aihetunnisteet, eli tagit, #instahartaus ja #iltahartaus. Kirkon työntekijät ja seurakuntalaiset käyttävät näitä aihetunnisteita esimerkiksi teksti-, luonto- ja hartauskuvissa.
– Ihmiset selaavat kuvavirtaa usein viimeiseksi illalla. Rauhalliset kuvat hyvin valituilla teksteillä voivat auttaa rentoutumaan, Markus Kartano sanoo.
Lukiolainen Jonna Koskinen, 19, seuraa Uskotoivorakkautta Twitterissä ja Instagramissa. Koskinen tviittaa itse satunnaisesti, ja nuori nainen on tykännyt ainakin yhdestä mielenkiintoisesta #instahartaus-kuvasta.
– Olin kesällä rippileirillä apuohjaajana. Käytin hartaustagia itse pari kertaa. Leiriläisille kerroimme seurakuntamme nuorille suunnatusta Facebook-sivusta ja -ryhmästä. Leirillä käytin somea aika paljon, ja uskon, että myös nuoret päivittivät riparikuulumisiaan tileilleen.
Uskotoivorakkaus-sivustoltakin linkattu Oisko tulta -blogi on hyvä esimerkki arjen hengellisyydestä. Nuorten naisten suosimassa Lily-portaalissa julkaistavalla blogilla on kahdeksan kirjoittajaa, jotka kaikki ovat kirkosta kiinnostuneita. Viisi heistä on pappeja, ja mukana on myös miehiä.
Yksi blogisti on Juudit Hurtig. Hänen mielestään kirkko ja verkko sopivat yhteen loistavasti. Sosiaalisessa mediassa kirkko tulee mukaan jokapäiväiseen elämään ja tuo ääntään kuuluviin. Some on myös hyvä mahdollisuus tarkistaa, miten kirkko kiinnostaa ihmisiä.
– Pääasiassa saamme positiivista palautetta. Ihmiset kommentoivat paljon kirjoitustyyliä. Jotkut ateistitkin ovat kertoneet lukevansa blogia. Me kirjoittajat olemme erilaisia ja niin näköjään lukijatkin. Kirkon katto on korkealla ja seinät leveät, Hurtig toteaa.
– 2000-luvulla internet tuntuu olevan melkein ihmisoikeus, ja netissä oleminen on saanut jo kansalaisvelvollisuuden piirteitä, Hurtig lisää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Risti voi tulla vastaan missä vain
HengellisyysTunnisteella #silmätristissä jaettuja kuvia on lisää Instagram-tilillä @kirkkojakaupunki.