Kävijä löytää Tuomiokirkon hautausmaalta hiljaisuutta, jota liikenteen melu ei riko. Opastetut Espoo-päivän kierrokset alkavat klo 10 ja 11. Kuva: Jukka-Pekka Niskanen
Sukellus historiaan Espoo-päivänä
Opastettu hautausmaakierros tarjoaa läpileikkauksen Espoon historiasta.
Tämän viikon lauantaina vietetään Espoo-päivää. Seurakunnat tarjoavat muun muassa kaksi opastettua kierrosta Espoon tuomiokirkkoon ja sitä ympäröivälle hautausmaalle.
Oppaana toimii Maija-Liisa Kaistila, joka on kirkkoa ja hautausmaata esittelevistä vapaaehtoisista kokenein ja perehtynein.
Hautausmaakierros ei tarjoa montaa valtakunnallisen kuuluisuuden viimeistä leposijaa. Sen sijaan monet paikalliset vaikuttajat, esimerkiksi autonomian ajan kirkkoherrat tulevat tutuiksi. Keskeisiä kohteita ovat sankarihauta, Karjalaan jääneiden muistomerkki ja uurnalehto.
Kaistila löytää kivistä ja rautaristeistä puhuttelevia tarinoita entisajan elämästä. Joskus opastettavillakin on tuliaisina uutta tietoa.
”Vanhat espoolaiset ovat olleet aarreaitta. Olen saanut heiltä arvokkaita kommentteja, lisäyksiä ja kirjoittamatonta tietoa.”
Hautausmaa alkoi kasvaa tuomiokirkon ympärille, kun vainajien hautaaminen kirkon lattian alle kiellettiin vuonna 1773. Pitäjän kasvaessa suurkaupungiksi hautausmaata on laajennettu kahdesti 1800-luvun aikana ja neljä kertaa 1900-luvulla.
Vielä vuonna 1909 seurakuntalaiset tekivät laajennuksen talkootyönä: talolliset ajoivat hiekkaa pappilan sorakuopalta ja jalkamiehet rakensivat kiviaitaa.
Kävelymatkan päässä Espoon keskuksesta sijaitseva tuomiokirkko on Espoon vanhin keskiaikainen rakennus, jolla on ikää yli 500 vuotta. Alkuperäisestä kirkosta ovat jäljellä itä- ja länsiosat.
Keskiaikaiset maalaukset ovat näkyvissä. Kirkon keskeiseen uskonsisältöön liittyvä kuvasto on maalattu kirkon kuoriin. Länsipuolen seinissä kuvataan legendoja ja moraliteetteja, joilla kansaa opetettiin elämään ojennuksessa ja nuhteessa.
”Kirkkotaide on ollut ensimmäinen julkinen taide, jonka sen ajan ihmiset näkivät. Nyt kuvat näyttävät haalistuneilta, mutta ne maalattiin hehkuviin väreihin”, Maija-Liisa Kaistila sanoo.
Jaa tämä artikkeli: