Reilun kaupan tuotteita on Suomessa myynnissä jo tuhatta laatua. Elintarvikkeiden lisäksi valikoimaan kuuluu kukkia ja puuvillatuotteita. Kuva: Reilun kaupan edistämisyhdistys
Suomalainen ostaa kympillä vuodessa Reilun kaupan tuotteita
Reilun kaupan tuotteet eivät enää ole viherpiipertäjien puuhastelua. Tuotteet ovat löytäneet tiensä suurten kauppaketjujen myymälöihin.
Suomen päivittäistavaroiden markkinat ovat noin 13 miljardia euroa. Kolme suurinta kauppaketjua, S-ryhmä, Ruokakesko ja aiemmin Tradekana tunnettu Suomen Lähikauppa Oy, ottivat Reilun kaupan tuotteita myyntiin jo toiminnan alkaessa kymmenen vuotta sitten. Viime vuonna näitä tuotteita myytiin yli 54 miljoonalla eurolla.
S-ryhmässä Reilun kaupan myynti keskittyy hedelmiin, kahviin, teehen, kaakaoon ja sokeriin.
– Myydyistä hedelmistä Reilun kaupan osuus on neljä prosenttia, ja valtaosa tästä on banaania. Kahvista, teestä, kaakaosta ja sokerista Reilun kaupan osuus on prosentin verran. Viime vuonna myynti kasvoi 38 prosenttia, kertoo johtaja Risto Pyykönen SOK:sta.
Siwa on kunnostautunut erityisesti hedelmäkauppiaana.
– Vuonna 2005 Siwa vaihtoi ensimmäisenä kauppaketjuna EU:ssa kaikki banaanit Reilun kaupan banaaneiksi. Siinä pohdittiin ihan samalla tavalla saatavuutta, laatua, hintaa ja asiakkaiden kulutustottumuksia kuin mitä tahansa valikoimapäätöstä tehdessä, sanoo Suomen Lähikauppa Oy:n toimitusjohtaja Leena Saarinen. Siwojen lisäksi ketjuun kuuluvat Valintatalot ja Euromarketit.
– Päätös tuntui eettisesti hyvältä, mutta kyllä Reilun kaupan pitää silti olla ennen kaikkea kannattavaa kauppaa. Nyt me myymme huimat 87 prosenttia Reilun kaupan appelsiineista ja 39 prosenttia banaaneista, kehaisee Saarinen.
Jogurttia ja ruusuja
Takapakkiakin on tullut. Vuonna 2006 S-ryhmä otti reilun kahvin käyttöön kaikilla ABC-liikenneasemilla, mutta äskettäin päätettiin vaihtaa takaisin Kulta Katriinaan.
– Saimme asiakkailtamme paljon palautetta, jossa esitettiin kahvimerkin vaihtamista. Reilua kahvia myydään edelleen ABC-liikennemyymälöiden marketeissa, ja valikoimaan kuuluvat myös Reilun kaupan tee, hunaja, sokeri, banaanit ja suklaa, Pyykönen sanoo.
Ruokakesko on ottanut jo 16 Reilu kauppa -sertifioitua tuotetta omaan Pirkka-sarjaansa. Uutta ovat yhdistelmätuotteet: esimerkiksi jogurtin raaka-aineina käytetään suomalaista maitoa ja Reilun kaupan sokeria ja mausteita.
Kesko pitää tärkeimpänä Reilun kaupan saavutuksenaan reilujen ruusujen lanseerausta vuonna 2007. Ne tuplasivat ruusujen menekin K-ruokakaupoissa, kirjoittaa Kesko Oyj:n pääjohtaja Matti Halmesmäki Reilun kaupan 10-vuotisjuhlaraportissa. Viime vuonna ruusujen vähittäismyynnin arvo oli 4,2 miljoonaa euroa.
Reilun kaupan seurakuntia 66
Suomessa on nyt 66 Reilun kaupan seurakuntaa, joista Helsingissä 10. Pakila, Oulunkylä, Munkkiniemi, Mellunkylä, Alppila ja Huopalahti tulivat mukaan jo 2007, Meilahti, Tuomiokirkkoseurakunta ja Roihuvuori viime vuonna. Uusin tulokas on Kannelmäki.
– Me käytämme reilua kahvia, teetä ja sokeria kaikessa tarjoilussa. Pöytäkoristeluissa käytetään reiluja kukkia, jos mahdollista, ja reiluja hedelmiä ja mehuja on hankittu isompiin tilaisuuksiin,kertoo ylivahtimestari Juha Lepistö.
Kannelmäen seurakunnassa kuluu kahvia 4–5 kiloa viikossa. Korkeampi hinta on jaksettu maksaa, ja kahvinjuojille vaaleapaahtoinen Meiran Reilu on maistunut. Teepusseissa löytyy makuvaihtoehtoja, ja aamiaismehua saa lähikaupasta.
Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu vetoavat jälleen seurakuntiin, jotta ne ryhtyisivät Reilun kaupan toimijoiksi.
Ruusu on siitä poikkeuksellinen tuote, että sitä kasvatetaan myös Suomessa. Suomalaiset kukkatarhat eivät tietenkään ilahdu Kenian ruusujen kilpailusta.
Tuhat tuotetta markkinoilla
Reilun kaupan tuotteita on Suomen markkinoilla jo yli tuhat. Vaikka yksittäisten tuotteiden markkinaosuudet ovat pieniä, myynti on kasvanut viime aikoina yli 50 prosenttia vuodessa.
– Tavoitteemme on jatkaa samaan malliin ja nostaa Suomi maailman suurimmaksi Reilun kaupan markkinaksi, sanoo Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen.
Edellä onkin enää Iso-Britannia. Siellä jo yli 300 kaupunkia on julistautunut Reilun kaupan kaupungeiksi. Suomessa kuntia on neljä: Utajärvi, Pori, Tampere ja tuoreimpana Espoo.
Englantilainen makeistehdas Cadbury ilmoitti äskettäin vaihtavansa suositun Dairy Milk -suklaapatukkansa raaka-aineeksi Ghanan reilun kaakaon.
Maailman johtava standardoimisjärjestö ISO myönsi Reilun kaupan merkille ISO 65 -standardin vuonna 2007 – toistaiseksi ainoana sosiaalisena sertifiointijärjestelmänä. Tuotteiden kriteerit asettaa kansallisten merkkiyhdistysten kattojärjestö FLO, ja niiden noudattamista valvoo sertifiointiyhtiö FLO-CERT, jolla on eri puolilla maailmaa satakunta valvojaa. Myös kehitysmaiden viljelijäjärjestöt kuuluvat FLO:hon, joka näin yhdistää tuottajia ja kuluttajia.
Mitä hyötyä Reilusta kaupasta on viljelijöille? Tärkein hyöty on vakaa ja kunnollinen hinta omasta sadosta. Lisäksi maksetaan Reilun kaupan lisää, jota perheviljelijöiden osuuskunnat voivat käyttää esimerkiksi kyläkouluun, vesiprojekteihin ja terveydenhuoltoon. Suurtilojen työntekijöille on maksettava kohtuullista palkkaa ja turvattava kunnon työolot. Ympäristöasiat on hoidettava kaikilla tiloilla.
Kriteerien noudattamista valvotaan pitkin matkaa pellolta alkaen.
Talouskriisin vaikutus Reilun kaupan myyntilukuihin jää nähtäväksi. Ainakaan K-kaupoissa kysynnän hiljentymisestä ei ole merkkejä.
Tutustu Reilun kaupan seurakunnan ja kaupungin kriteereihin täällä: www.reilukauppa.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusisilta: Suomalaisten kahvinjuonti on ikävä ongelma, josta ei haluta puhua
PuheenvuorotSiitä kyllä puhutaan, että soijan tuomien Etelä-Amerikasta Suomeen on ongelmallista. Harva sen sijaan puhuu siitä, että samanlaiset ongelmat koskevat myös kahvia.