null Suonpää: Lainsuojattomat ateistit

Puheenvuorot

Suonpää: Lainsuojattomat ateistit

Uskonnonharjoittamisen estäminen on rikos. Miksei myös uskonnonharjoittamiseen pakottaminen ole rangaistavaa?

Tänään kansanedustaja Teuvo Hakkarainen sai kahdenkymmenen päiväsakon tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hakkarainen tuomittiin, koska hän oli vaatinut muslimeja poistettavaksi Suomesta ja väittänyt kaikkien terroristien olevan muslimeja.

Vielä jokin aika sitten olisin ajatellut, että mitään tällaisia typeryyksiä ei tarvitse lailla kieltää, senkun annamme ihmisen ja kansanedustajien nolata itsensä. Nykyisin näyttää kuitenkin siltä, että koko ajan suurempi osa suomalaista uskoo tätä roskaa – tai ainakin kiihottuu siitä. Uskontojen ja etnisten ryhmien suoja tällaista panettelua ja pilkkaa vastaan on osoittautunut sittenkin tarpeelliseksi.

Vaan entäpä uskonnottomat? Pitäisikö uskonnottomilla olla samanlainen suoja? Aika kurjia asioita me kristityt heistäkin toisinaan sanomme. Ei ole ollenkaan epätavallista kuulla väitettävän, että ateistit ovat moraalittomia tai että uskontokasvatuksen laiminlyövät vanhemmat syyllistyvät väkivaltaan lapsiaan kohtaan. Onko ateistien toivottaminen helvettiin kiihottamista kansanryhmää vastaan? Väkivaltaa se on ainakin, se satuttaa.

Suomessa ei ole koskaan oikeudessa kokeiltu, saisiko ateisteja vastaan kiihottaa. Arkijärjellä ajatellen he olisivat myös kansanryhmä, mutta asema-aukion tapaus osoittaa, ettei tämä niin selvää ole. Kuolemaan johtaneessa pahoinpitelyssä rasismin vastainen vakaumus ei kelvannut koventamisperusteeksi, vaikka laissa tässä kohdassa nimenomaan puhutaan uskonnoista ja vakaumuksista, samoin kuin rikoslain kiihottamispykälänkin kohdalla.

Meillä Suomessa ateismi on uskonto aina, kun se on meille kristityille käytännöllistä. Väittelyssä me rinnastamme mieluusti ateismin uskontoon. Kiihkoateistit ovat silloin kiihkouskovaisia ja ateismi uskonto muiden joukossa. Silloin, kun ateistit puhuvat oikeuksistaan, ateismi ei enää olekaan uskonto. Oikeutta olla harjoittamatta uskontoa ei pidetä samanarvoisena kuin oikeutta uskonnonharjoittamiseen.
 

Jumalanpilkka on Suomessa edelleen kiellettyä vankeusrangaistuksen uhalla. Harva toki uskoo Jumalan tarvitsevan lainsuojaa."
 

Jumalanpilkka on Suomessa edelleen kiellettyä vankeusrangaistuksen uhalla. ”Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa […] on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.” Harva toki uskoo Jumalan tarvitsevan lainsuojaa. Herra Sebaot, sotajoukkojen Jumala, kykenee varmasti pitämään huolta asioistaan ja täräyttämään tulella ja tulikivellä pilkkaajia, mikäli heistä pahasti närkästyy. Tosiasiassa jumalanpilkkasäädöksessäkin on kyse meidän uskovien tunteista. Niitä ei sovi loukata pilkkaamalla sitä, mitä me pidämme pyhänä. Entä uskonnottoman tunteet?

Myös uskonnonharjoittamisen estäminen on kova rikos. Kirkollisen toimituksen tai muun uskonnonharjoittamisen väkivaltaisesta estämisestä voi saada kaksi vuotta vankeutta. Näin pitääkin olla. Oikeus harjoittaa uskontoa on aivan perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Mutta niin pitäisi olla myös oikeuden olla uskonnotta.

Miksi uskonnonharjoittamiseen pakottaminen ei ole rangaistavaa samalla tavalla? Vaikkei koulussa nyt ihan väkivallalla uhkaamalla ketään uskonnonharjoitukseen pakotetakaan, rangaistuksesta siinä on kyse silloin, kun muu luokka lähtee kesäpäivänä retkelle kirkkoon ja lähiseudulle Pekan jäädessä yksin luokkaan katsomaan videoita. Suomessa on perheitä ja yhteisöjä, joissa uskontoon painostetaan niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa käyttämällä. Sitä ei ole säädetty rangaistavaksi, koska meillä oikeus uskonnollisuuteen ymmärretään paremmin kuin oikeus olla uskonnotta. Minun uskonnollisuuteni on arvokkaampaa kuin vapaa-ajattelijan uskonnottomuus.

Entä jos uskonnottomuuden pilkkaaminenkin olisi kiellettyä? Tulisimmeko me kristityt toimeen lain kanssa, joka kieltäisi pilkkaamasta sitä, mitä uskonnottomat pitävät pyhänä, kieltäisi pilkkaamasta uskonnottomia?

Uskonnonvapaus tarkoittaa vapautta uskontoon, oikeutta harjoittaa uskontoa. Sen tulisi tarkoittaa myös vapautta uskonnosta, oikeutta olla sitä harjoittamatta.

Charlie Hebdo -tapauksen jälkeen vapaa-ajattelijat ovat vaatineet jumalanpilkkapykälän kumoamista. Entä, jos kokeilisitte päinvastaista lähestymistapaa? Jos alatte kerätä nimiä uskonnottomuudenvapauden vahvistamiseen, saatte minusta heti allekirjoittajan.

Kirjoittaja Twitterissä: @suonpaa

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Suonpää: 101 syytä kuulua vapaa-ajattelijoihin

Puheenvuorot

Tee uskonnonvapausteko ja liity Vapaa-ajattelijain liittoon, kirkkoon tai vaikkapa molempiin. Uskonnonvapauden puolustaminen kuuluu kaikille.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.