Suonpää: 101 syytä kuulua vapaa-ajattelijoihin
Tee uskonnonvapausteko ja liity Vapaa-ajattelijain liittoon, kirkkoon tai vaikkapa molempiin. Uskonnonvapauden puolustaminen kuuluu kaikille.
Jokavuotisen perinteen mukaan tammikuussa raportoidaan kirkon laskeva jäsenmäärä. Kirkossa kysytään, onko kirkko kriisissä ja vapaa-ajattelijat yrittävät peittää pettymystään siihen, ettei todellinen kriisi vieläkään näytä tulevan, vaikka sitä vuodesta toiseen manataan samalla kun erolukuja esitellään.
Kun vapaa-ajattelijat kehottavat eroamaan kirkosta, me kirkossa heittäydymme siilipuolustukseen. Vapaa-ajattelijoita pidetään vihollisena – ja aivan suotta.
Kirkolla ja Vapaa-ajattelijain liitolla on todellisuudessa paljon enemmän yhteistä kuin äkkiseltään ajattelisi, ainakin, mitä jäsenyyteen tulee. Omia jäsenlukujaan Vapaa-ajattelijain liitto ei toki julkaise, vaikka kirkon luvuista ääntä pitääkin. Vapareilla on kuitenkin riesanaan samanlainen pieni kiusantekijä kuin millaiseksi heidän liittonsa kirkossa usein koetaan. Pääkaupunkiseudun ateistit ry tiedottaa jatkuvalla syötöllä Vapaa-ajattelijain liiton asioista ja heidän ilkkuvista tiedotteistaan jäsenluvut kyllä löytyvät. Ei näytä hyvältä jäsenkehitys siellä pöydän toisella puolellakaan.
Kun kirkosta lähtee jäseniä prosentin verran vuodessa, vaparit ovat viidessä vuodessa hukanneet vahvuudestaan peräti neljänneksen. Jäsenkunta ukkoutuu ja lähtijöitä on ollut enemmän kuin liittyjiä. Hyvinvointivaltiossa, jossa uskonnonvapaus on hyvällä mallilla, on vanhempien sukupolvien nähtävästi yhtä vaikea siirtää ateistista järjestöperinnettä lapsilleen kuin pitää nuoria uskonnollistenkaan instituutioiden jäseninä. "Ateistien johtaminen on kuin kissoja paimentaisi”, lainasi Vapaa-ajattelijain liiton kesken kauden jättänyt puheenjohtaja Petri Karisma suurena ajattelijana pitämäänsä Richard Dawkinsia. Uskaltaisin arvella piispojenkin joskus ajattelevain samoin omista laumoistaan.
Nykyisin jäsenyys missä tahansa järjestössä pitää pystyä perustelemaan uskottavasti, ehkä ammattiliittoja lukuunottamatta. Se, että kirkko kompuroi päätöksenteossa ja jäsenkäppyröittensä kanssa, ei vielä kutsu ketään vapaa-ajattelijoiden jäseneksi. Liiton näkyvimpiä omia onnistumisia vähään aikaan lienee ehtoollisviinin verovapauden poistuminen, ellei kirkko sitten saa tuota verovapautta palautettua. Vierestä katsoessa on vaikea ymmärtää, mikä tekisi tästä kysymyksestä kovin merkittävän. Alkoholiveron vaikutus Suomen 400 seurakunnan talouteen on 160 000 euroa – siis yhteensä. Se on vähemmän kuin mitä seurakuntapäättäjien kokouspullat maksavat. Paljon pienemmälle huomiolle jää monien vaparien pyyteetön ja ahkera työ uskonnonvapauden eteen. Sen työn pitäisi olla kirkon kanssa yhteistä, nokittelun voisi jättää vähemmällekin.
Nykyisin jäsenyys missä tahansa järjestössä pitää pystyä perustelemaan uskottavasti, ehkä ammattiliittoja lukuunottamatta.
Kaikista uskontokuntiin kuuluvista suomalaisista 95 prosenttia on evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Kirkolla on vahva mandaatti ja samalla vastuu kaikkia uskontoja koskevan uskonnonvapauden puolustamisessa. Julkisessa keskustelussa kirkko käytännössä edustaa kaikkia uskontokuntiin kuuluvia.
Kuka huolehtisi uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksista? Vapaa-ajattelijat tekee parhaana, mutta jos liiton jäsenmäärä on promillen luokkaa uskontokuntiin kuulumattomista, mandaattia ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua vahvaksi. Ehkä sen vuoksi vaparien järkevät tavoitteet usein hukkuvatkin kirkostaeroamisvouhotuksen varjoon.
Kirkkoon kuuluu neljä miljoonaa jäsentä, ja se on ihan käsittämättömän paljon. Kaikkein kummallisinta on, että sekulaarina esiintyvässä yhteiskunnassa, jossa kirkon merkityksellisyyttä jatkuvasti kyseenalaistetaan, tänäkin vuonna 17 000 ihmistä päätti liittyä tämän vanhentuneen instituution jäseniksi. Miksi? Seurakuntalaisten syitä kuulua kirkkoon on kuvitettu sarjassa 101 syytä kuulua kirkkoon.
Miten olisi, vapaa-ajattelijat, mitkä olisivat 101 syytä kuulua vapareihin? Syitä olisi tänäkin vuonna ehkä enemmän kuin liittyjiä – ja se on vähän sääli.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suonpää: Kirkosta on tullut hengellisten palveluiden tuottaja
PuheenvuorotKirkko palvelumuotoilee tuotteitaan ja kohdistaa markkinointiviestintäänsä erilaisille asiakassegmenteille sen mukaan, mihin ne ovat markkinatutkimuksessa ilmaisseet kiinnostusta.
Suonpää: Lainsuojattomat ateistit
Puheenvuorot
