Ville Hara ja Anu Puustinen valitsivat Pyhän Laurin kappeliin kestäviä materiaaleja. Aulan kalusteet ovat massiivipuuta, lattia fylliittiä ja katto kuparia.
Surun ja rauhan paikka
Pyhän Laurin kappelissa siunataan vantaalaisia hautaan seuraavat 200 vuotta.
Arkkitehdit Anu Puustinen ja Ville Hara seisovat valkoisen tiilimuurin vieressä kengät hiekkapölyssä ja toteavat kuin urheilusuorituksen jälkeen, että nyt tuntuu hyvältä. Muuri on osa Puustisen ja Haran suunnittelemaa Pyhän Laurin kappelia, joka vihitään käyttöön 15.8. Siitä eteenpäin sen on tarkoitus palvella vantaalaisia ainakin 200 vuotta.
— Siksi pyrimme siihen, että käytetyt materiaalit olisivat mahdollisimman kestäviä. Ja ne, jotka eivät kestä niin kauan, ovat kaikki korvattavia, Puustinen kertoo.
— Halusimme myös käyttää samoja materiaaleja, joita Pyhän Laurin kirkossa ja sen ympäristössä on: tiiltä, luonnonkiveä ja kuparia, Hara lisää.
Materiaalivalinnoissa suosittiin kotimaista. Esimerkiksi poistumispuutarhojen ja ajoluiskan luonnonkivimuurien kivet on louhittu rakennuspaikalta ja kappelin kivilattia on Oriveden fylliittiä.
Kappelin kalusteet ja esineistö kattovalaisimista pesualtaisiin ovat nekin arkkitehtien suunnittelemia, samoin kirkkotekstiilit, jotka otetaan käyttöön ensi vuonna.
Kaikki ei sentään ole upouutta. Kappelin kellot ovat peräisin Kaivokselan kirkosta, joka tuhoutui tulipalossa syksyllä 2006.
Rakennuksen kahteen kappelisaliin on ulkoa omat sisäänkäynnit. Isossa salissa on 130 istumapaikkaa, pienessä 30. Niiden lisäksi on myös pieni uurnanluovutustila, jossa voidaan järjestää hartaushetki ennen tuhkatun vainajan hautaamista.
— Tässä on sellainen ratkaisu, että ikinä ei astuta suoraan johonkin tilaan, vaan kuljetaan erilaisten välittävien tilojen kautta, Anu Puustinen esittelee kappelin ideaa.
Ensimmäinen välittävä tila on jo ulkona: ulko-ovelle saavutaan vesialtaan viertä. Aurinkoisella säällä matalien, kivipohjaisten altaiden välke heijastuu katoksen sinivihreään kuparipintaan. Talveksi altaat tyhjennetään ja niistä tulee kivipuutarhoja.
Rakennuksen sisääntuloaula on matala ja hämärä. Sen penkit on sijoitettu niin, että istuja näkee takaisin ulos, pappilan puutarhaan.
— Levähtäessään voi katsella hetken taaksepäin, muistoihin ja elettyyn elämään, Puustinen kuvailee.
— Yritämme arkkitehtuurin keinoin ohjata ja auttaa ihmisiä. Jokainen, joka on ollut hautajaisissa, tietää, kuinka hämmentävä ja vaikea tilanne saattaa olla, Ville Hara lisää.
Suuri kappelisali on korkea ja valoisa, mutta tunnelmaltaan seesteinen ja hiljainen. Hiljaisuuden eteen on tehty töitä, sillä siunaustilaisuuksia eivät saa häiritä viereisen salin tapahtumat, lentomelu tai Tuusulantien liikenne.
Molempien kappelisalien takaseinä, katto ja lasiseinää peittävä verkko ovat sinivihreäksi patinoitua kuparia, sivuseinä ja alttariseinä valkoiseksi rapatut.
— Lasiseinää peittävän verkon vuoksi näkymä ulos ei ole selkeä vaan kätkeytyy ikään kuin tuonpuoleisuuden verhoon. Ja ulkoa sisään ei näe ollenkaan, jotta surevien yksityisyys säilyisi, Anu Puustinen kertoo.
Siunaustilaisuuksien rauhoittamiseksi salien yhteinen aula pystytään jakamaan liukuovilla erillisiksi tiloiksi. Saleista ei poistuta aulan läpi, vaan arkkua seuraten lasiseinällä olevasta ovesta pienen puutarhan kautta hautausmaalle.
— Matka ei siis pääty siunaustilaisuuteen, vaan jatkuu sen jälkeenkin, Puustinen sanoo.
Vuonna 2007 järjestetyssä kuvataidekilpailussa kappeliin haettiin taideteoksia, jotka olisivat valoisia ja loisivat toivoa tulevaisuuteen ja elämän jatkumiseen raskainakin hetkinä. Palkintolautakunta, jossa myös Puustinen ja Hara olivat mukana, valitsi voittajaksi kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Ristin tie -teoksen. Seinien reliefeistä ja muurien valaisimista muodostuva teos kulkee kummassakin kappelisalissa.
Kellarikerroksessa sijaitsevaa vainajien näyttötilaa hallitsee Pekka Jylhän taideteos Suru, jonka materiaalina on unkarilainen kristalli. Kellariin vievän portaikon seinällä on Jylhän teos Sielu, jonka lasihelmet hän on itse valmistanut.
Säihkyvien kristallihelmien alta ei ole monta askelta aivan toisenlaiseen ympäristöön: pelkistetyn käytännölliseen vainajien säilytystilaan, jonka kylmiöissä on tilaa 30 vainajalle. Tulevaisuudessa säilytyspaikkojen määrää on mahdollista lisätä kaksinkertaiseksi.
Pyhän Laurin kappelin toteuttaminen on ollut seitsenvuotinen rupeama. Arkkitehtikilpailu käytiin vuonna 2003. Rakentaminen oli tarkoitus aloittaa vuoden 2007 alussa, mutta valitusten vuoksi töiden aloittaminen viivästyi yli kahdella vuodella. Myös alkuperäinen kustannusarvio muuttui ajan myötä.
Vantaan seurakuntien rakennuttajainsinöörin Maija-Liisa Sahlbomin mukaan kappeli on tähän mennessä tullut maksamaan noin 10 miljoonaa euroa, kun alkuperäinen arvio oli 6,28 miljoonaa euroa. Valitukset kasvattivat kustannuksia miljoonan euron verran.
— Silti rakennustöiden siirtymisessä oli hyväkin puolensa. Nyt kappeli rakennettiin taantuman aikaan, ja seurakunta pystyi työllistämään urakoitsijoiden välityksellä useita ihmisiä, Sahlbom sanoo.
Vilkkaimmillaan kappelityömaalla työskenteli 40–50 henkeä. Pääurakoitsijan Rakennuspartion lisäksi tarvittiin omat tekijänsä esimerkiksi sähkötöille, äänentoistolle ja kulunvalvonnalle.
Kappelin lopullinen hinta kohoaa vielä noin 350 000 eurolla ensi vuonna, kun urut ja kirkkotekstiilit valmistuvat. Suureen kappelin tulee 10-äänikertaiset urut, pienen kappelin uruissa on kaksi äänikertaa. Uusien urkujen valmistumiseen asti pienessä kappelissa on käytössä lainasoitin ja isossa kappelissa vanhan, puretun siunauskappelin urut, jotka myöhemmin lahjoitetaan Viroon.
Sahlbom uskoo, että kappelista tulee pyhiinvaelluskohde arkkitehtuurista kiinnostuneille. Häntä itseään ihastuttaa erityisesti se, että kappelissa on vahva käsityön leima. Osaa hienouksista, kuten puhtaaksivalettuja valkobetoniseiniä, ei tavallinen kävijä ehkä edes huomaa.
Kappeli on varattu siunaustilaisuuksia varten viikoittain keskiviikosta lauantaihin kello 8–16. Muina aikoina siellä voidaan järjestää esimerkiksi konsertteja. Ensimmäinen vainaja siunataan 19.8. ja normaaliin käyttöön kappeli pääsee syyskuun alussa. Uutta henkilökuntaa Vantaan seurakunnat ei toistaiseksi kappeliin palkkaa, vaan hautaustoimen nykyiset työntekijät hoitavat vahtimestarin ja suntion tehtäviä.
Pyhän Laurin kappelissa on avoimet ovet la 21.8. klo 10–18. Kuvanveistäjät Pertti Kukkonen ja Pekka Jylhä kertovat teoksistaan klo 14.
Jaa tämä artikkeli: