Tätähän on nähty uupumukseen asti: vanhojen uskontojen hengellistä perintöä lainailevaa, yhdistelevää ja yksinkertaistavaa elämäntaito- ja kaunokirjallisuutta. On Paulo Coelho ja Deepak Chopra ja aika monta muutakin.

Erityisen kiinnostuneita monet bestselleristit tuntuvat olevan buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta, mutta kyllä heille kristinuskokin kelpaa. Jeesushan oli hyvä tyyppi ja suuri henkinen opettaja.

Vaan kävisikö islam? Turkkilainen kirjailija Elif Shafak näyttää, että käy. Hänen romaaninsa Rakkauden aikakirja (Gummerus 2010) ammentaa islamin mystisestä suuntauksesta suufilaisuudesta kovin tutulta tuntuvia opetuksia nykyhetkessä elämisestä, sydämen avaamisesta rakkaudelle ja muutokseen uskaltautumisesta.

Shafakin romaanissa limittyy kaksi tarinaa: elämänsä tyhjyyteen havahtunut kotirouva heittäytyy kirjeenvaihtoon tuntemattoman kirjailijan kanssa. Ja tuo kirjailija puolestaan on kirjoittanut kertomuksen 1200-luvulla eläneen runoilija Rumin ja vaeltavan dervissin hengellisestä ystävyydestä.

Varsinkin dervissi Shams puhuu kuin paraskin elämäntaitovalmentaja hieman haasteellisissa elämätilanteissa oleville. Hän kannustaa muutokseen muun muassa kerjäläistä, prostituoitua ja juomaria. Yksi askel kerrallaan, tiedättehän.