Antti Tiirikaisen, Elina Liukkonen- Tiirikaisen, 3-vuotiaan Valtterin ja Luca-koiran muodostamaan perheeseen syntyi joulukuussa poikavauva.

Suurinta mahdollista hyvää

Elina Liukkonen-Tiirikaisen ja Antti Tiirikaisen poikavauva kastettiin isoveljen syntymäpäivänä.

• 18.03.2014 20:04
• Hanna Antila
• Sirpa Päivinen

Nuori herra Tiirikainen köllöttelee uneliaan näköisenä äitinsä sylissä kotona Ruskeasannalla.

Elina Liukkonen-Tiirikaisen ja Antti Tiirikaisen poikavauva syntyi 27. joulukuuta. Kastepäiväksi pariskunta valitsi maaliskuun 2. päivän, sillä silloin on joka tapauksessa aihetta juhlaan, kun esikoispoika Valtteri täyttää kolme vuotta.

Kolme päivää ennen ristiäisiä järjestelyt ovat hyvällä mallilla ja tunnelma levollinen.

– Huomenna saadaan apua Savonlinnasta, kun äitini tulee tänne leipomaan ja auttamaan, Elina kertoo.

– Tällaiset juhlat on mukava järjestää, vakuuttaa Antti.

Pikkumies on osoittautunut hyväuniseksi ja rauhalliseksi. Vauva-arkeen on nyt hieman erilainen perspektiivi kuin silloin, kun Valtteri oli ihan pieni.

– Nyt osaa ottaa jotenkin rennommin ja ymmärtää senkin, kuinka äkkiä ensimmäinen vauvavuosi menee, Elina pohtii.

Antti on samaa mieltä.

– Vauvavaihe on lyhyt osa lapsuutta. Toisen lapsen kohdalla tietää, että vuodessa tapahtuu tosi paljon.

Valtteri on suhtautunut pikkuveljen tuloon lähinnä myönteisesti. Hän käy välillä tarjoamassa vauvalle tuttia ja auttaa muutenkin vauvanhoidossa. Hetkittäin Valtterissa on ollut huomattavissa pientä ikään kuuluvaa uhmakkuutta ja mustasukkaisuutta erityisesti silloin, kun Antti-isä tulee töistä kotiin.

– Valtterin kanssa kyllä valmistauduttiin vauvan syntymään lukemalla aiheesta kirjaa ja kertomalla hänelle, että vaikka meille tuleekin vauva, rakkaus häneen säilyy ihan samanlaisena, Elina kertoo.

– Valtteri sai serkun vain kolme viikkoa ennen pikkuveljen syntymää. Se ehkä auttoi suhtautumaan siihen, mitä oli edessä.

Nimensä näköinen poika

Kastejuhlan paikaksi on valittu Ilolan seurakuntatalo, sillä se sijaitsee lähellä perheen kotia ja siellä Valtterikin on kastettu. Seurakuntatalolla on valmiina kaikki tarvittava: pitkät pöydät, pöytäliinat, astiat, kastemalja ja kastepukukin, jota perhe aikoo lainata.

Papiksi Tikkurilan seurakunnasta on tulossa Satu Huttunen. Hän ei ole perheelle ennestään tuttu, mutta ensivaikutelma oli positiivinen. Perhe tapasi Huttusen pari viikkoa ennen kastepäivää, kun tämä tuli heille kylään käymään kastekeskustelun.

– Siinä sovittiin käytännön asioista. Valitsimme esimerkiksi virren, joka lauletaan kastejuhlassa. Sitten kävimme läpi tilaisuuden kulkua ja sovimme, että Valtteri kuivaa vauvan pään kasteen jälkeen, Elina Liukkonen-Tiirikainen kertoo.

Myös lapsen nimi ja kummit ilmoitettiin papille kastekeskustelussa.

Muille nimi pysyy salassa kastejuhlaan asti, vaikka se on ollut päätettynä jo jonkin aikaa. Tiedossa oli, että perheeseen tulee toinen poika.

– Nimeä mietittiin jo raskausaikana. Kun vauva syntyi, asiaa harkittiin vielä uudelleen ja katsottiin, onko poika nimensä näköinen, mutta nimeä ei tarvinnut vaihtaa, Elina sanoo.

– Ensimmäiseksi nimeksi halusimme jotakin melko perinteistä ja toiseksi nimen, jolla on jokin merkitys. Myös Valtterille halusimme sellaisen toisen nimen. Hänen toinen nimensä on Sisu ja kolmas nimensä Johannes, joka on kulkenut kummankin suvussa.

Ketkä kummeiksi?

Kastejuhlaan Antti Tiirikainen ja Elina Liukkonen-Tiirikainen ovat kutsuneet noin 20 vierasta. Heitä eivät erityisesti mietityttäneet tarjoilut, kutsuttavat tai tilaisuuden sisältö, ainoastaan kummien valintaa he pohtivat jonkin aikaa.

– Meillä on pieni suku ja kummallakin on vain yksi sisarus. He ovat jo Valtterin kummeja. Kummien valinta on asia, jota ei halua ihan hetkessä tehdä, sillä se on pitkäkestoinen ihmissuhde. Lopulta päädyimme siihen, että kumpikin pyytää yhtä pitkäaikaista ystävää, Elina perustelee.

Kummeilta vanhemmat odottavat lähinnä aikaa.

– Kummit ovat ennen kaikkea perheystäviä ja toivomme, että voisimme vain viettää aikaa yhdessä, Antti sanoo.

Lapsen kastaminen tuntui sekä Antista että Elinasta luontevalta valinnalta.

– Se on perinne. Meidätkin on aikanaan kastettu. Kastejuhla on myös hyvin kaunis juhla, Elina toteaa.

– Lisäksi tuntuu hyvältä ajatukselta juhlistaa nimeä ja uutta vauvaa, lisää Antti.

Odottavissa tunnelmissa

Kastepäivä on laskiaissunnuntai, mutta upeaa ulkoilusäätä ei ole tälle päivälle suotu. Taivas on harmaa ja välillä tiputtelee vettä ja räntää.

Puoli tuntia ennen kastetilaisuuden alkua päivänsankari makaa pöydällä Ilolan seurakuntatalon aulassa. Hänelle on juuri vaihdettu vaippa.

Isoveli Valtteri ottaa juoksuaskelia käytävällä ja käy välillä vaivihkaa karkkikulholla. Lapsivieraille on hieman matalampaan tarjoilupöytään katettu ihan omia herkkuja. Värikkäät paperikoristeet seurakuntasalissa ja poikkeuksellisen nopeasti täyttyvä lahjapöytä muistuttavat siitä, että tänään on myös isoveljen juhlapäivä.

Kahvipöytään on katettu voileipäkakkuja, pororullia, pikkuleipiä, macaron-leivoksia ja kaksi täytekakkua. Juomaksi on mehua ja kahvia. Kaikki näyttää valmiilta.

– Tunnelma on odottava, Antti ja Elina kuvailevat kuin yhdestä suusta.

Pappi Satu Huttunen on tullut ajoissa paikalle, suoraan toisen perheen lapsen kastejuhlasta. Hän kättelee vieraat ja käy pukeutumassa albaan.

– Minusta kasteet ovat ihania juhlia, ja niitä Tikkurilassa onkin kirkollisista toimituksista eniten, Huttunen kertoo.

– Kasteessa ollaan iloisen asian äärellä ja olen kiitollinen, että saan olla siinä osallisena. Jokainen perhe ja vauva ovat omanlaisensa. Koskaan ei tiedä täysin, millainen juhlasta tulee. Perheet tekevät juhlansa ja tuovat siihen erityisen sisältönsä. Minä saan olla vain edesauttamassa juhlan toteutumista.

Hieman ennen kello kolmea vauva puetaan kastemekkoon ja kummisetä Lauri Räsänen ottaa hänet syliinsä. Pappi, vanhemmat ja kummit asettuvat kastepöydän taakse. Muut vieraat seisovat toisella puolella.

– Tervetuloa tänne Ilolan seurakuntatalolle kastejuhlaan, Huttunen aloittaa.

Jumalan kämmenellä

Alkuun veisataan virsi 499 Jumalan kämmenellä, jonka jälkeen tulevat alkusiunaus ja johdantosanat. Niissä muistutetaan siitä, että Jumala kutsuu meitä nimeltä omakseen.

– Te vanhemmat olette antaneet lapsellenne nimeksi Topias Toivo Olavi, Satu Huttunen paljastaa.

Topias näyttää nukkuvan. Hän saa rintaansa ristinmerkin. Sitten rukoillaan ja kuullaan pätkä Markuksen evankeliumista: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.”

Sitten alkaa kastepuhe. Huttunen sanoo, että vauvan tulo perheeseen on aina sellaista aikaa, jolloin arki kohtaa jotakin suurempaa. Sitten kuullaan vielä muutama sana kasteen merkityksestä.

– Vedellä on kannatteleva vaikutus, niin myös kastevedellä, Huttunen selittää.

– Kasteessa avataan ovi Jumalan luo, eikä sitä ovea voi kukaan sulkea.

Huttunen kertoo, että kaste liittyy vanhempien haluun suojella lastaan. Koska vanhemmat eivät kuitenkaan voi suojella lapsiaan kaikelta maailmassa, on hyvä pyytää Jumalan suojelusta ja suurinta mahdollista hyvää.

Huttunen puhuttelee myös kummeja, Lauri Räsästä ja Eeva-Leena Kuuselaa.

– Te kummit voitte olla vanhempien tukena, kun Topias kyselee isoja kysymyksiä.

Seuraavaksi on edessä itse kaste. Huttunen valelee Topiaksen päähän kevyesti vettä ja Valtteri kutsutaan kuivaamaan vauvan pää valkoisella liinalla.

Vanhemmat ja kummit ojentavat kätensä lapsen ylle ja siunaavat Topiaksen.

Sitten sytytetään vielä kastekynttilä ja hiljennytään rukoukseen. Lopuksi pappi lausuu Herran siunauksen.

Kummit Lauri ja Eeva-Leena saavat kummitodistukset ja vanhemmat Antti ja Elina saavat Topiaksen kastetodistuksen, jotka Satu Huttunen on kirjoittanut valmiiksi. Ennen kahvipöytään siirtymistä otetaan vielä paljon valokuvia muistoksi Topiaksen ensimmäisestä juhlasta.

Hyödyllisiä linkkejä kasteeseen liittyen. Linkit löytyvät osoitteessa www.vantaanlauri.fi. tämän jutun lopusta.

• Mitkä virret kastejuhlaan?
  Tommi Kalenius Bandin ja Mikko Salmen kooste kastevirsistä.
• Miten rakentaa kastepöytä?
  Pappi Satu Huttusen Apupapin papupata -blogi kertoo.
• Miten pukeutua ristiäisiin?
  Oppaana tapakouluttaja Kaarina Suonperä.
• Millaista on olla kummi?
  Kummitäti bloggaa kummitytön ensimmäisestä vuodesta ja opettelee kummin roolia.

Kasteen väri on valkoinen

• Kummi on lapsen aikuinen ystävä. Hänet on kutsuttu pitämään huolta lapsesta vanhempien rinnalla ja olemaan tukena kristillisessä kasvatuksessa. Kummin tärkeä tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen.
• Valkoisen kastepuvun ylipitkä helma kertoo siitä, että Jumalan armo ja huolenpito ovat ihmistä suurempia.
• Vesi symboloi siunausta ja puhtaaksi pesemistä.
• Ristinmerkki tehdään lapsen otsaan ja rintaan kolmella yhteen liitetyllä sormella. Se symboloi Jumalan pyhää kolminaisuutta eli Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Risti on myös siunauksen merkki.
• Kastekynttilä sytytetään rukouksen merkiksi. Se muistuttaa myös Jeesuksesta, jota kutsutaan maailman valoksi.
• Kastejuhlan väri on valkoinen. Se kuvaa iloa, kiitosta ja puhtautta. Se on myös taivaan enkelien väri.
• Kastepöytä on pieni alttari. Siinä on Raamattu, kastemalja, kynttilä, kukkia ja pieni valkea liina, jolla kuivataan lapsen pää.
• Raamattu muistuttaa siitä, että Jumala puhuu meille Vanhassa ja Uudessa testamentissa.