Tähänkö moskeija? Moni kaupunginvaltuutettu ei osaa vielä sanoa. Hanasaaresta on lyhyt matka Helsingin keskustaan. Kuva: Sirpa Päivinen
Suurmoskeijan rahoitus epäilyttää monia kaupunginvaltuutettuja
Moni kyselyyn vastannut valtuutettu ei osaa vielä sanoa, pitäisikö Hanasaaresta varata tontti moskeijalle.
Usean kaupunginvaltuutetun kanta suurmoskeijahankkeeseen on auki.
Kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan 2. maaliskuuta Zahra Abdullan ja Sirkku Ingervon punavihreän valtuustoryhmän aloitetta, joka koskee Helsinkiin kaavailtua suurmoskeijaa. Aloitteessa toivotaan, että Helsinki kiirehtisi sopivan tontin esittämistä suurmoskeijalle. Kaupunginhallitus käsittelee aloitetta 15.2.
Suurmoskeijahankkeen vireille panneet Pia Jardi ja Ilari Rantakari ovat todenneet, että paras paikka suurmoskeijalle olisi Hanasaari. Rantakarin mukaan Bahrainin kuningaskunta on luvannut rahoittaa hanketta yli sadalla miljoonalla eurolla. Ulkomainen rahoitus on herättänyt keskustelua, sillä esimerkiksi Human Rights Watch on raportoinut Bahrainin hallituksen ihmisoikeusloukkauksista.
Rakennetaanko moskeija Hanasaareen?
Kirkko ja kaupunki tiedusteli kaupunginvaltuutetuilta näiden näkemyksiä suurmoskeijasta. Valtuutetuilta kysyttiin muun muassa, tarvitaanko Helsinkiin uutta moskeijaa, sopiiko moskeija rakennuttaa ulkomaisella rahoituksella ja pitäisikö moskeijalle varata paikka Hanasaaresta. 85 valtuutetusta kyselyyn vastasi 39. Vastanneista viisi ei halunnut kommentoida kysymyksiä.
Kyselyyn vastanneista kaupunginvaltuutetuista 12 vastustaa tontin varaamista Hanasaaresta. Vastustajat ovat pääasiassa kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien valtuutettuja. Varaamista vastustavat myös SDP:n Tuomo Valokainen ja oman valtuustoryhmänsä valtuutettu René Hursti.
– Hanasaari on merellistä ympäristöä, jota ei kannata tuhlata erilaisten uskonlahkojen palvontapaikkoihin, vastaa perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen.
Monet vastanneista ovat sitä mieltä, että tontin varaaminen Hanasaaresta riippuu kaupunkisuunnittelun kokonaisuudesta, eikä siihen voi ottaa kantaa puutteellisilla tiedoilla. 17 vastaajaa ei osaa vielä sanoa, pitäisikö tontti varata Hanasaaresta. Vain Sirkku Ingervo, SDP:n Jukka Järvinen ja RKP:n Jan D. Oker-Blom kertoivat olevansa valmiita varaamaan tontin.
Sopiiko ulkomainen rahoitus?
Suurmoskeijan ulkomaiseen rahoitukseen suhtautuu kielteisesti tai varauksellisesti 15 vastaajaa. Useissa vastauksissa korostetaan, että rahoituksen on oltava läpinäkyvää.
– Julkisuudessa olleen suurmoskeijahankkeen rahoittajat, taustaryhmät ja heidän motiivinsa rahoittaa hanketta on mielestäni tiedettävä tarkoin ennen kuin hanketta viedään eteenpäin, vastaa SDP:n valtuutettu Ville Jalovaara.
Osa vastanneista epäilee ulkomaisen rahoituksen antavan jalansijaa islamilaiselle fundamentalismille.
– En kannata suunniteltua suurmoskeijaa. Sen rahoitus on kyseenalainen ja saattaa mahdollistaa islamistisen fundamentalismin leviämisen maahamme, toteaa suurimman valtuustoryhmän kokoomuksen Terhi Koulumies.
Selkeän myönteisesti ulkomaiseen rahoitukseen suhtautuu neljä vastaajaa. Valtuustoaloitteen toinen alullepanija Sirkku Ingervo toteaa, ettei Suomen muslimien oma rahoitus riitä.
– Suomesta ei rahoitusta ole tarpeeksi saatavissa, ja tarvitaan myös ulkomaista rahoitusta. Tärkeää on saada mahdollisuus vaikuttaa imaamien valintaan siten, että äärifundamentalistiset suuntaukset eivät pääsisi rahoituksen tai muutakaan kautta vaikuttamaan asiaan, Ingervo selittää.
Tarvitaanko Helsinkiin moskeijaa?
Moni vastanneista valtuutetuista toteaa, että kysymys uuden moskeijan tarpeellisuudesta on muslimien oma asia, ei kaupunginvaltuuston.
– Se, mihin kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa, on vain mahdollisen moskeijan tontinvaraus ja kaava. Näihin puolestaan on mielestäni vielä täysin mahdotonta ottaa kantaa, koska tiedossa ei ole tonttia, arkkitehtonista ilmettä eikä kaavasuunnitelmaa, vihreiden Hannu Oskala vastaa.
Kuusi valtuutettua kuitenkin toteaa, että Helsinkiin tarvitaan uusi moskeija. Moni korostaa, että kaikkia uskontoja on kohdeltava tasa-arvoisesti.
– Mielestäni ei ole kaupunginvaltuuston asia määritellä, mitä eri uskontokuntien tiloja Helsinkiin tarvitaan. Sen sijaan valtuuston tulee suhtautua tasapuolisesti kaikkiin uskontokuntiin ja myös uskonnottomiin, toteaa SKP:n Yrjö Hakanen.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Ebelingin mielestä muslimien olisi parempi olla harjoittamatta uskontoaan.
– Mielestäni heidän ei ole hyvä harjoittaa uskontoaan. Kunnioitan heidän uskonnonvapauttaan ja he saavat harjoittaa sitä, mutta en näe hyväksi harjoittaa uskontoa, joka ei johda Taivaaseen, Ebeling toteaa.
Omantunnon kysymys
Kokoomuksen, vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmien puheenjohtajat kertovat, ettei valtuutetuilta edellytetä suurmoskeija-aloitteessa yhdenmukaista päätöstä, vaan kukin saa äänestää oman näkemyksensä mukaan.
– Emme tiedä, teemmekö tästä ryhmän virallista linjausta. Loppujen lopuksi jokainen valtuutettu toimii miten parhaiten näkee, vastaa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö.
– Meillä ei ole ryhmäkuria. Pyrimme löytämään asioihin yhteisen kannan, mutta valtuutettu voi aina viime kädessä äänestää oman näkemyksensä mukaan, kertoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.
Perussuomalaisten Mika Raatikainen on samoilla linjoilla.
– Meillä on perinteisesti varsin harvoin tehty niin sanottuja ryhmäpäätöksiä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jan Vapaavuori: Suurmoskeija voisi kääntyä tavoitettaan vastaan
AjankohtaistaPormestariehdokas Jan Vapaavuori ottaa tuoreessa blogissaan kantaa Helsinkiin suunniteltuun suurmoskeijaan.