Taantuma näkyy jo diakoniatyössä
Irtisanomiset, lomautukset ja yleinen taantuma ovat näkyneet Vantaan seurakuntien diakoniatyössä ja kaupungin sosiaalityössä jo syksystä alkaen. Alkuvuosi on tuonut mukanaan lisää avuntarvitsijoita.
— Meille on tullut lomautettuja asiakkaita tammi–helmikuussa. Nyt asiakkaina on monia, jotka eivät koskaan ennen ole olleet työttömänä, diakoni Liisa Juusela Hakunilan seurakunnasta kertoo.
Juusela uskoo, että asiakasmäärä kasvaa kevään mittaan, sillä moni tarvitsee apua vasta sitten kun lomautus tai työttömyys on jatkunut pidempään. Diakoniatyöntekijöille ja kaupungin sosiaalitoimen työntekijöillä tämä tietää kiireistä aikaa.
— Se vaara tässä on, että kun asiakkaita tulee paljon, ei ehditä tavata heitä niin usein kuin haluaisimme, Myyrmäki-Martinlaakso-alueesta vastaava sosiaalityön esimies Kirsti Huvinen kertoo.
Sosiaalitoimi tukee lapsiperheitä
Evankelisluterilainen kirkko on kehottanut seurakuntia panostamaan taantumasta kärsivien, kuten yrittäjien, tukemiseen. Kirkkohallitus on ohjeistanut seurakuntien työntekijöitä järjestelemään töitään uudella tavalla tai jättämään jotakin pois. Myös vapaaehtoistyöntekijöiden käyttöä kehotetaan lisäämään, kuten myös yhteistyötä kuntien kanssa.
Seurakunnille lähetetyssä taantumaohjeistuksessa todetaan, että seurakuntien pitäisi osoittaa lisäresursseja taloudelliseen ja aineelliseen avustamiseen. Käytännössä kuitenkin ennalta sovittua budjettia on vaikea venyttää.
— Rahaa on jo nyt käytetty enemmän kuin yleensä alkuvuodesta. Joitakin työn osia on mahdollisesti jätettävä pois ja priorisoitava, diakonissa Sirkka Väätäinen Korson seurakunnasta sanoo.
Resurssien vähyyden kanssa kipuillaan myös kunnallisella puolella.
— Rahaa tuskin on tulossa lisää, mutta yritämme kehittää palveluja ja keskitymme talous- ja velkaneuvontaan ja lapsiperheiden tukemiseen, Kirsti Huvinen kertoo.
Lamaantuminen pahin vaihtoehto
Niin diakonit kuin kaupungin sosiaalityöntekijätkin kannustavat ihmisiä hakemaan apua, vaikka avuntarvitsijoita onkin nyt paljon ja oma ongelma voi tuntua melko vähäpätöiseltä johonkin toiseen verrattuna.
— Tärkeää on, ettei jää asioiden kanssa yksin. Usein sekin auttaa, että joku kuuntelee, Liisa Juusela ohjeistaa.
— Pahinta on, jos lamaantuu. Usein kyse on kuitenkin melko tavallisista asioista ja talousongelmatkin on mahdollista selvittää, Sirkka Väätäinen kannustaa.
Jos taantumasta pitäisi etsiä yksi hyvä puoli, niin se on, että ihmiset hakevat herkemmin apua, eivätkä ole niin ankaria itselleen.
— Esimerkiksi työttömyyttä ei koeta samalla tapaa häpeäksi tai itse aiheutetuksi tilanteeksi kuten joskus muutoin, Väätäinen sanoo.
— Toisaalta pitää muistaa, että on aina iso juttu hakea ulkopuolista apua, Juusela toteaa.
Ruoka-apu kaipaa lisää lahjoittajia
Simonkallion toimintakeskuksen pöydille on nostettu lahjoituksina saatua ruokaa kuten maitoa, vihanneksia, valmisaterioita ja pullaa. Vantaalainen Ruoka-apu -yhdistys jakaa joka perjantai Simonkalliossa ruokakassillisen verran apua sitä tarvitseville, Myyrmäessä ruokajakelu on tiistaisin.
Avustuskassin hakijoiden määrä vaihtelee noin 250:n ja 320:n välillä. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Jari Ilmosen mukaan ruuanjakelutilaisuuksien kävijämäärä on korkea, mutta ei ole noussut sitten joulukuun. Ilmonen uskoo kuitenkin, että keväämmällä avuntarvitsijoita on jo enemmän.
Ruoka-apu voi tilanteen niin vaatiessa lisätä avun määrää.
— Kaikki on lahjoittajista kiinni. Tähän mennessä olemme kyllä saaneet tarvittaessa lisää lahjoittajia, Ilmonen sanoo.
Ruoka-apu on lähes täysin vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, jota rahoittavat Vantaan kaupunki ja seurakunnat. Ruoka saadaan lahjoituksina kaupoilta ja tukkuliikkeiltä. Mahdolliset uudet lahjoittajat voivat olla yhteydessä toiminnanjohtaja Jari Ilmoseen, p. 050 563 1953.
Jaa tämä artikkeli: