Varaa valita. Taidelainaamossa on yli 6700 teosta. Sanna Forsman luottaa valinnoissaan intuitioonsa: hyviin väreihin, oikeaan tunnelmaan ja sopivaan nimeen. Etualalla näkyy Jakke Haapasen teos Good bye.
Taidelainaamo tuo taiteen taviksen ulottuville
Taidelainaamon avulla uniikkiin taiteeseen pääsee kiinni vain muutamalla kympillä kuussa. Se antaa mahdollisuuksia niin taiteilijalle kuin asiakkaillekin.
Sanna Forsman istuu olohuoneessaan usein paikassa, josta hän näkee ensimmäisen taideihastuksensa: Heli Heikkisen suuren, taivasta kuvaavan öljyvärityön. Keittiössä puuhatessaan hän voi ihailla Ekaterina Zavjalovan Helsinki-aiheista maalausta ja sen alla Marjatta Nuorevan herkkää merimaisemaa.
Suurimmasta osasta suomenlinnalaiskodin tauluja on kiittäminen Rikhardinkadun kirjaston alakerrassa sijaitsevaa Taidelainaamoa. Sanna Forsman on lainannut sieltä vuoden 2005 jälkeen 23 teosta. Osan hän on antanut lahjaksi.
– Olen hetken lapsi, ja täältä saan taideteoksen heti mukaan. Sata euroa kuussa on maksettavissa, mutta useamman tuhannen euron kertamaksu vaatisi jo aikamoista äveriäisyyttä, hän sanoo.
Taidelainaamosta teoksen voi ostaa korottomalla kuukausimaksulla. Jos teos ei tunnukaan omalta, sen voi palauttaa milloin tahansa. Forsman on palauttanut hankinnoistaan neljä.
– Kun taulun vie kotiin, se joko kuuluu sinne tai ei.
Teollisuustaiteen Liitto Ornamon viimevuotisen taiteen markkinatutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia ihmisistä haluaisi ostaa taidetta, mutta suurin osa kokee sen vaivalloiseksi.
Helsingin Taidelainaamo on jo 20 vuoden ajan pyrkinyt madaltamaan taidehankinnan kynnystä. Se on lajissaan Suomen suurin: lainattavia teoksia on yli 6700. Satanen on melko tavallinen kuukausimaksu, mutta jo parilla kympillä pääsee kiinni grafiikanlehteen.
– Ison työn keskihinta on 2000–3000 euroa. Se porrastuu niin, että kokonaismaksuaika on korkeintaan 30 kuukautta, selvittää Helsingin Taiteilijaseuran taidelainaamovastaava Eeva Muona.
Taidelainaamon kaikki taiteilijat ovat Helsingin Taiteilijaseuran jäseniä, siis ammattitaiteilijoita. Osa tekijöistä on hyvinkin tunnettuja – lainattavana on paljon Outi Heiskasta ja jokin Katja Tukiainenkin vapaana – mutta toisaalta lainaamo on hyvä paikka etsiä omaa makua ja tutustua uusiin nimiin.
– Suosikkeja alkaa löytyä, kun kyselemme asiakkaan toivomaa värimaailmaa ja sitä, pitääkö hän enemmän abstraktista vai esittävästä taiteesta, Eeva Muona kertoo.
Sanna Forsman ei lainaamoharrastuksen aloittaessaan ollut taiteen tuntija eikä vieläkään osta tauluja tekijän mukaan.
– Katson työn väriä ja tunnelmaa. Työn nimi taas kertoo, millaisessa mielentilassa se on tehty. Jos nimi on väärä, ei auta vaikka työ olisi kuinka hieno, hän tunnustaa.
Taiteilijalle taidelainaamo antaa mahdollisuuden tehdä myös sellaisia töitä, joista välittyy vaikeita tunteita, kiittää taiteilija Heli Heikkinen. Lainausmahdollisuus nimittäin takaa, että myös sohvan päälle sopimattomalla taiteella on menekkiä.
– Ihminen voi jossakin elämäntilanteessa haluta kotiinsa teoksen, jonka kanssa ei halua asua loppuelämäänsä. Teoksen voi palauttaa, kun esimerkiksi surutyö päättyy, Heikkinen sanoo.
– Taidekenttä vääristyy, jos ristiriidan sisältäviä töitä ostavat vain museot. Taiteella on muitakin tehtäviä kuin miellyttää, hän muistuttaa.
Heikkiselle taidelainaamo on välillä ollut hyvinkin merkittävä tulonlähde, vaikka lainaamon ylläpitokulujen vuoksi vain noin 65 prosenttia teosten hinnasta päätyy taiteilijalle.
– Lainaamoista kuitenkin myydään töitä silloin tällöin. Gallerioissa myynti ei ole mitenkään varmaa, Heikkinen kertoo.
Taidelainaamon hyviin puoliin hän laskee myös sen, että se voi tuoda ostajat ja taiteilijat yhteen.
– Lainaamosta on toisinaan lähetetty asiakas työhuoneelleni tutustumaan johonkin työhön. On aina kiva kuulla, miksi joku ihminen haluaa seinälleen juuri minun maalaukseni.
Miksi sitten ostaa uniikkia taidetta ruotsalaisen huonekaluketjun sisustustaulujen sijaan? Siksi, että taideteokset kantavat muistoja ja tarinoita.
– Kun ihminen valitsee taideteoksen, sen sisältö on juuri hänelle merkityksellinen. Se voi kertoa esimerkiksi lapsille omista vanhemmista jotakin sellaista, mikä ei muuten välity, Eeva Muona kuvaa.
Sanna Forsman muistaa selvästi lapsuudenkotinsa ja jopa isovanhempiensa taulut.
– Yhdessä oli Naantalin kirkko, maisema, joka on seurannut minua lapsesta asti, Forsman kertoo.
Teoksen valinnassa kannattaa sekä Muonan että Forsmanin mielestä luottaa intuitioon. ”Sisustukseen sopiva” on aivan kelpo peruste taidehankinnalle. Taidelainaamossa osataan auttaa sitäkin, joka ei tunne nimeltä yhtään suomalaista taiteilijaa.
– Ripustus vaihtuu meillä kuukausittain, joten täällä voi aina käydä katsomassa uusia töitä, Eeva Muona vinkkaa.
Sanna Forsmankin pistäytyy paikalla silloin tällöin, vaikkei enää oikeastaan etsi mitään. Kodin seinätila alkaa kymmenen vuoden taideharrastuksen jälkeen olla kortilla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tekeekö mieli taidetta, mutta hinta hirvittää? Teoksia saa korottomalla osamaksulla ja palautusoikeudella lainaamoista
Hyvä elämäKun taideteoksen lainaa ilman ostositoumusta, saa rauhassa miettiä, haluaako sen kokonaan itselleen.