Yakub Abdulle Muhamud toimii maahanmuuttajanuorten parissa. Antti Pentikäinen on ollut kehittämässä viranomaisten ja muslimijohtajien yhteistyötä Suomessa.
Taistelemaan lähdetään monenlaisista taustoista
Syyrian sotaan on lähtenyt myös kantasuomalaisia. Joillakin on motiivina seikkailunhalu.
Suomesta on matkustanut Syyriaan yli 40 ihmistä, joista valtaosa on Suojelupoliisin tietojen mukaan osallistunut tai pyrkii osallistumaan väkivaltaisten ryhmien toimintaan.
– Kautta historian on Suomesta lähtenyt ihmisiä taistelemaan konflikteihin maailmalla. Tällä hetkellä keskeisiä ovat Syyrian ja Somalian konfliktit. Somalian konfliktiin osallistujia on vähän, muutamia henkilöitä, toteaa ylitarkastaja Tuomas Portaankorva Suojelupoliisista.
Usein esillä ollut väite, että Syyriaan lähtisi nimenomaan somalitaustaisia ihmisiä, ei pidä paikkaansa. Lähtijöillä on 17 eri etnistä taustaa. Joukossa on myös kantasuomalaisia.
– Se, että Suomesta mennään erityisen väkivaltaisiin ja islamilaista valtiota ajaviin Isis-joukkoihin, tekee tilanteesta uudenlaisen koko yhteiskunnan kannalta, arvioi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, joka on ollut kehittämässä viranomaisten ja muslimijohtajien yhteistyötä Suomessa.
Mahdollisesta värväystoiminnasta on maahanmuuttajayhteisöissä puhuttu vuosia. Selvää ei ole, miten sitä tehdään. Sosiaalisen median vaikutusta on vaikea arvioida.
Terrorismitutkija Leena Malkin mukaan värväytymisen taustalla ei aina ole radikaalia ideologiaa.
– Kaikki, jotka pitävät väkivaltaisia tekoja ideologisesti oikeutettuina, eivät koskaan ryhdy niihin. Sen sijaan toiset voivat ryhtyä niihin seikkailunhalusta tai kavereiden mukana.
Malkin mielestä vakavimmin syrjäytyneet eivät ole kovin todennäköisiä lähtijöitä. Terrorismi on yleensä keskiluokkainen ilmiö. Köyhien aika kuluu jokapäiväisen elämän ongelmiin. Lähtijöiden taustalla on kuitenkin usein jokin haavoittuvuus, kuten koulutuksen tai työn puute tai kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon.
Toisen tai kolmannen maahanmuuttajasukupolven radikalisoituminen on yleinen ilmiö.
– Nuoret eivät koe kotien ja vanhempien kulttuuria omakseen. He eivät myöskään ole sisällä syntymämaansa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Tarve kokea itsensä ja elämänsä merkitykselliseksi vie etsimään omaa identiteettiä ja uskonnollista näkemystä. Ryhmään kuulumiselle on tilausta, toteaa Malkki.
Sama on huomattu maahanmuuttajien omissa yhteisöissä.
– Järjestämme 15–18-vuotaille nuorille harrastustoimintaa, jalkapalloa ja lautapelejä. Jaamme tietoa. Pyydämme imaameja kertomaan, mitä islam sanoo radikalisoitumisesta, kertoo Yakub Abdulle Muhamud Kehitä ja arvosta -yhdistyksestä, joka on myös tukenut vanhempia, joiden lapsia on lähtenyt Syyriaan.
Syyriaan lähdön taustalla voi olla myös romantisoitu käsitys taistelusta ja sankaruudesta.
– Harva ymmärtää, miten vahvaa sitoutumista väkivaltainen ryhmä voi edellyttää ja että väkivalta voi kohdistua myös oman ryhmän jäseniin. Voi joutua tekemään hirveitä tekoja. Ryhmästä ei ole helppo päästä pois. On suuri vaara menettää henkensä, varoittaa Pentikäinen.
Tällä viikolla julkaistava tutkimus kertoo, miten entiset al-Shabaab-taistelijat ovat Somaliassa pystyneet integroitumaan uudelleen yhteiskuntaan.
– He ovat tarvinneet paljon psykososiaalista tukea, jota ovat antaneet muun muassa uskonyhteisöjen johtajat. Suomessa asiantuntevaa tukea voisi löytyä myös kidutettujen parissa työtä tehneiltä, kertoo Pentikäinen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kallion kirkossa etsitään teitä vihasta sovintoon – väkivaltainen radikalisoituminen ei tapahdu yhdessä yössä
AjankohtaistaSisällissota. Köyhyys. Isisin joukkoihin lähteminen. Vihapuhe. Sovinto100-tapahtumassa etsitään sopua monella tasolla.