Kallion kirkossa etsitään teitä vihasta sovintoon – väkivaltainen radikalisoituminen ei tapahdu yhdessä yössä
Sisällissota. Köyhyys. Isisin joukkoihin lähteminen. Vihapuhe. Sovinto100-tapahtumassa etsitään sopua monella tasolla.
Sovinto100-tapahtumassa 19.–21.1. muistetaan Suomen sisällissotaa, joka alkoi sata vuotta sitten, ja etsitään ratkaisuja tämän päivän polttaviin ongelmiin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja vihapuheeseen.
Mikä sai entisen skinhead-johtajan hylkäämään vihan? Maailmanlaajuisen rasistisen skinhead-järjestön entinen johtohahmo, Centurion-yhtyeen ex-laulaja ja My Life After Hate -kirjan kirjoittaja Arno Michaelis kertoo tarinansa lauantai-iltapäivänä Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi -keskustelussa.
Nykyisin amerikkalainen Michaelis työskentelee eritaustaisia nuoria rauhan rakentamiseen kannustavassa Serve2Unite-verkostossa.
Keskustelun juontaa Anna Tervahartiala Kirkon Ulkomaanavun Rauhanverkostosta. Viestinnän koordinaattorina Tervahartiala tuntee hyvin Ulkomaanavun Reach Out -hankkeen, jonka tavoitteena on väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy.
Väkivaltaista radikalisoitumista tapahtuu moneen suuntaan. Yleensä viitataan niihin joko ulkomaalaistaustaisiin tai kantasuomalaisiin nuoriin, jotka ovat lähteneet Irakiin ja Syyriaan sotimaan Isisin joukkoihin. Heitä arvioidaan olevan noin 70, ja joukossa on myös naisia.
Samantyyppisestä kehityskulusta voi olla kyse uusnatsien kohdalla.
Perheille ei ollut tullut mieleenkään, että nuori voisi huonosti ja lähtisi pois.
– Reach Out -projektin koordinaattori Habiba Ali
– Meillä on kolme tavoitetta: oikean tiedon lisääminen, yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välillä sekä perheiden tuen malli, kertoo Reach Out -projektin koordinaattori Habiba Ali.
Hän on haastatellut lukuisia perheitä, joita väkivaltainen radikalisaatio on koskettanut. Perheet tarvitsevat tukea sekä radikalisoitumisen ennalta ehkäisyssä että mahdollisesti kotiin palaavan radikaalin auttamisessa takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Arviolta noin 20 henkilöä on palannut Syyriasta ja Irakista Suomeen.
– Kävi ilmi, että perheille ei ollut tullut mieleenkään, että nuori voisi huonosti ja lähtisi pois. Silti kukaan ei radikalisoidu yhdessä päivässä. Se tapahtuu pikkuhiljaa, kun liian moni ovi sulkeutuu ja tulee yhä uusia pettymyksiä, vaikka yrittää parhaansa. Yhä uudestaan haastatteluissa nousi esiin kuuluvuuden tunne ja hyväksynnän saaminen.
Perheet kokivat, että yhteiskunta on monimutkainen, eikä moni tiedä ollenkaan, mistä apua voisi hakea.
Habiba Alin mukaan vihapuheet ja pelon lietsominen vaikuttavat suuresti radikalisoitumiseen.
– Niistä nuorelle tulee tunne, että ei kuulu yhteiskuntaan. Suomen ilmapiiri on muuttunut: vihapuhe piiloutuu sananvapauden taakse niin, että muka voidaan sanoa ihan mitä halutaan.
Sovinto100-tapahtuma on myös Kirkkopäivien satavuotisjuhla. Ensimmäiset Kirkkopäivät pidettiin samassa paikassa, Kallion kirkossa, lähes päivälleen sata vuotta sitten. Silloinkin kirkkoväki kantoi huolta yhteiskunnan kahtia jakautumisesta. Mutta liian myöhään, sillä sisällissota alkoi kymmenen päivää Kirkkopäivien jälkeen.
Sovinto100-tapahtuma Kallion kirkossa lauantaina 20.1.
- klo 12 sisällissodan muistovuoden avaus,
- klo 14 Kansalaisfoorumi, mukana mm. presidentti Tarja Halonen
- klo 16 Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi -keskustelu
- klo 20 musiikkimessu.
Presidenttiehdokkaiden arvokeskustelu sunnuntaina klo 20, MTV3:n suora lähetys.
Iltapäivän keskusteluja voi seurata netissä: www.sovinto100.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Ideologia ei tee kenestäkään ekstremistiä” – tutkija Marko Juntusen mukaan radikalisoitumisen taustalla ovat aina henkilökohtaiset kokemukset
AjankohtaistaKirkko ja kaupunki haastatteli islamin tutkimuksen dosenttia Marko Juntusta radikalisoitumisesta. Juuri ennen jutun julkaisua Norjassa tapahtui viisi kuolonuhria vaatinut veriteko, jonka tekijä oli radikalisoitunut.